SULIFFINNUT ATATILLUGU ANGALANERIT ILISIMASAQARLUARFIGAAGUT AQQUTAA TAMAAT TOQQISSISIMATISSAVATSIGIT AIR GREENLANDIP NUNATTALU ILAGAATIGUT

Kujataani aasaaneranata kialaarnera

Qaqortumut angalaarneq nuanningaartoq

Kujataa qorsooqqissoq!

CORONAQARNERANI AKIKILLISAGAQ! Paasissutissat ataani takukkit.

Uunartoq, nunaatillit sikorparujuillu. Qaqortumut apuutilernermi maluginiakkat siulliit tassaapput illut qalipaatigissut. Maani takuneqarsinnaapput Uunartoq, eqqumiitsuliat, qallunaatsiaqarfikut, nunaatillit, nunatsinnilu tissaluttuliaq kisermaaq.

Nunaatillit, qallunaatsiaqarfiit, Uunartoq, UNESCO, pisuttuarnerillu

Qaqortoq Tasersuarmiit illoqarfikkut kuuffigineqarpoq. Illoqarfik kusanaqisoq kujataani kangerluit iluanniippoq, maanilu nunatta assigiinngissutaasa ilaat misigisinnaavatit. Umiarsuit takornarianik angallassisut maanga tikikkajuttarput kusanaqimmat, illuit qalipaatigimmata, pisiniarfeqarluarmat, eqqumiitsuliaqarmat kultur-eqarmallu. Illoqarfik kujataani ilinniarnermut niuernermullu  qitiuvoq, maanilu inuusuttut amerlasuut ilinniartarput.

Misigisassaasinnaasut!

  • Uunartoq
  • Ujarak inullu
  • Tissaluttuliaq
  • Puisit amii pisiassaqqissullu allat
  • UNESCO-p nunarsuarmi kingornussassatut nalunaarnikoq qallunaatsiat oqaluffikuat
  • Upernaviarsummi nunaatillit
  • Pisuttuarneq
  • Ugguuna saaffigisinnaavatsigut

Angalanissamut ilaapput

  • Nuummiit Narsarsuarmut utimullu timmisartorneq
  • Narsarsuarmiit Qaqortumut utimullu angallammik angalaneq
  • Hotel Qaqortumi unnuinerit sisamat, immikkut uffarfilerlutit
  • Ullaakkorsiorneq
  • Akitsuutit ullumimut nalunaarsorneqarsimasut tamaasa
Ullormut pilersaarutit
Ullut 1-2 Qaqortumut timmisartorneq angallammillu angalaneq. Qaqortumi eqqaanilu misigisassarsiorneq

Angalanerit aallarnerlugu Narsarsuamut timmisartussaatit. Tassanngaanniillu angallammik ilaallutit Qaqortuliarlutit. Qaqortoq kujataani illoqarfiit annersaraat, angallammillu ilaalluni tikileraanni ingerlaannaq Hotel Qaqortoq takuneqarsinnaavoq. Hotel-i sisamanik ullorialik isikkivigilluni inisseqqavoq. Café/Brasserie Nanoq neriniartarfik nuannarineqarluartuuvoq.

Hotel-imi paasiniaasinnaavutit illoqarfimmi eqqaanilu pisunik, neriniartarfiit misigisassaasinnaasullu. Siumoortumik misigisassarsiornissamut inniminniisimaguit hotel-imi uppernarsisinnaavatit peqataasussatut.
Ulluni tulliuttuni periarfissat arlaliupput. Aajuku ilarisai:

Uunartoq
Aasarissumi meerarpassuit illoqarfikkoortumi kuummi imaluunniit Tasersuarmi naloraartarput.
Nillorpallaarigukku periarfissaavoq illoqarfiup kujataaniittumi Uunartumukarnissaq.

Tassani tasinnguami tupinnavissumi Uunartumillu taaguutilimmi imeq 38-nik kialaarpoq, nunap iluaninngaanniit kissanneqarluni. Sikorsuarnik isikkivilerlutit kialaartumi iluarusussinnaavutit.

Ujarak inullu

Illoqarfimmi pisuttuartillutit maluginngitsoorneqarsinnaanngillat ujaqqani eqqumiitsuliat. Qanga Qaqortormioq eqqumiitsuliortorsuup, Aka Høegh-ip, eqqumiitsuliortorpassuit illoqarfimmut ataatsimoortissimavai, tamarmillu periarfissinneqarlutik illoqarfimmi ujaqqani eqqumiitsuliorsinnaanissaat. Katillugit eqqumiitsuliat 40-t illoqarfimmi nassaassaapput, kiammita tamaasa nassaareqqaarai.

Tissaluttuliaq
Qaqortumi nuisitsiartortarfimmi – nunatsinni kisiartat ilaaniilluni nuisitsiartortarfiutilinni – takusinnaavat tissaluttuliaq Igalikuminngaanneersunik ujaqqanik sanaaq. Ujaqqat immikkuullarissuusut Igalikumiit aggiunneqarsimapput. Nuisitsiartortarfimmi nunasiaanerup nalaani illut sanaat takuneqarsinnaapput, taakkunaniillutik pisiniarfiit, iffiorfik, Thai neriniartarfik
katersugaasivillu.
Katersugaasivik takusarnissamut innersuutaalluarpoq, aammattaaq eqqannguaniittoq oqaluffik 1832-meersoq takusassaavoq. Oqaluffimmi umiarsuarmit Hans Hedtoft-imeersoq, 1959-mi kivinikusumit, puttaqut takuneqarsinnaavoq.

Ullut 3-4 Misigisassat nuannersut allat

Suli misigisassanik ulikkaarpoq!

UNESCO-p nunarsuarmi kingornussassatut nalunaarnikoq qallunaatsiaat oqaluffikuat
Qaqortoq qallunaatsiaqarfiunerata nalaani Østerbygd-itut taaguuteqartumi inisseqqavoq. Akunneq ataaseq angallammut ingerlaaraanni qallunaatsiat oqaluffikuat “Hvalsø Kirkeruin”, nunatsinni qallunaatsiaqarfiunikuusuni erseqqarinnersaasa ilaat, takuneqarsinnaavoq.
Tupinnarsinnaavoq eqqarsaatigissallugu ukiuni 1000-t matuma siorna qallunaatsiat maani najugaqarsimammata.

Upernaviarsummi nunaatillit takusakkit
Upernaviarsummi nunaatillit nerisassanik naatitaasinnaasunik misileraapput, soorlu tomat-inik, jordbær-inik agurk-inillu.
Illoqarfimmi naatsiiviutillit naatsiiviutitik naggorissarluarlugit paarilluartarpaat, kusanartorujunnik takussutissaqarlutik. Aasaanerani sumulluunniit qiviaraanni nuna naggorissuusarpoq, inunnik imaluunnit pinngortitamiit nammineq naggorissarneqaraluarpallunniit.

Puisit amii pisiassaqqissullu allat
Great Greenland Qaqortumiippoq, uanilu puisit amianik sanaanik nammineq ilusilersuisarput mersortarlutillu. Ilusilersuisartoq Benedikte Utzon ilusilersukkanik maani katersaqarnikuuvoq. Pilerinartorpassuarnik pisiassaqarpoq, kavaajaannaanngitsunik, aammattaaq atisat allat, taskit atortullu allarparujuit.

Pisuttuarneq
Qaqortumi pisuttuarnissamut periarfissat arlaliupput. Illoqarfiup iluani, alliartuinnartumi, pisuttuarnissamut periarfissaqarpoq aammattaaq eqqaaniittumi qaqqani pisuttuarsinnaavutit.
Sivisuumik pisuttuarusukkuit, periarfissaavoq Igalikumut pisunnissaq, katillugu ullut tallimat missaani illoqarfimmiit pisussallutit.
Aamma periarfissaavoq illoqarfiup tullianut Narsamukarnissaq, tassanngaaniillu pisuffissanik kusanangaartunik periarfissarpassuaqarluni. Narsamiit aamma angallammik angalalluni sermersualiarneq ungasinngilaq.

Ulloq 5 Ullaakkorsiorneq talittarfimmut ingerlanneqarneq angallammillu Narsarsuamukarnissaq. Narsarsuarmiit Nuummut timmisartorneq

Ullut tallimassaanni ullaakkorsioreernerup kingorna periarfissaqarpoq kingullermik illoqarfimmi pisuttualaarnissaq.
Talittarfiliaanneqassaatit Narsarsuullu tungaanut angallammik ingerlanneqassallutit, ingerlaarnermi Narsaq saamiatungaani takuneqarsinnaavoq. Kujataani nuannisarujoreerlutit Narsarsuarmiit Nuummut timmisartussaatit.

Akia, inimi marluuttarissami kr. 9.995.
Juni-mi corona peqqutaalluni akikilliliivigineqarsinnaavutit

Neqeroorutigut nunatsinni illoqarfinni tamaniit sananeqarsinnaapput! Saaffigitigut akinik paasiniaallutit.

Angalaneq normu 2015
Juni-September
Ullut tallimat
Nuummiit aallarneq
Immikkut angalaneq

Paasissutissat naleqquttut

Angalanermi ilaanngillat

Ullup qeqqasiornerit unnukkorsiornerillu
Misigasassarsiornerit
Angalanermut sillimmasiinerit

 

Nassatassat nassarneqarsinnaasut
Tunniussassat 20 kg tigummiagassallu 8 kg (tigummiat annerpaaffigisinnaasaa: 55 x 40 x 23 cm).

Angallarluttut kaassuartakkamiittullu
Ajoraluartumik angalaneq angallarluttunut kaassuartakkaniittunullu naleqqutinngilaq. Angalaarnerit Nunatta Angalatitsivianit aaqqissuussat ajornassutsimikkut angalasunut angallarluttuunngitsunut naatsorsuussaapput. Kissaataasoq naapertorlugu angalasup pisariaqartitaa eqqarsaatigalugu, angalanerup piukkunnassusaa pillugu paasissutissiinissatsinnut soorunami piareersimavugut. Maluginiaruk nakorsaanermut tunngasutigut siunnersuinissamut piginnaasaqannginnatta, illit angallarluttutut Nunatta Angalatitsivianik oqaloqateqarneq tunngavigalugu angalanissaq una toqqarukku, nammineq akisussaaffigissavat.

Nunagisaq qimannagu Kalaallit Nunaanni sulinngiffeqarneq - staycation

Angalanerinnanngitsunik aammali toqqissisimanermik tuniniaagaqarpugut. Kalaallit Nunaannik immikkut ilisimasaqarpugut, nunalu avannaaniit kujataanut ilisimalluarlugu. Taamaatumillu sullitagut toqqissisimatilluartuarpagut. Aqqutaa tammaat.

Apeqqutissaqarpit? Angalatitsinermut immikkut ilisimasalittatta ilaannut saaffiginnigit.

Angassaguit uagut aqqutigaluta inniminniigit. Angalanissannik pilersaaruit allaffigisigut, periarfissarsiussavatsigit. Aamma 701107-mut sianernissamut tikilluaqquatsigit.