SULIFFINNUT ATATILLUGU ANGALANERIT ILISIMASAQARLUARFIGAAGUT AQQUTAA TAMAAT TOQQISSISIMATISSAVATSIGIT AIR GREENLANDIP NUNATTALU ILAGAATIGUT

Qasigiannguani qimusserneq – ullut tallimat!

Ulluni tallimani angalaneq Qeqertarsuup tunuani ulluni pingasuni qimussimik ilisimassassarsiornertalik

CORONAQARNERANI AKIKILLISAGAQ! Paasissutissat ataani takukkit.

Angalanermi uani peqataaninni qimussimik ilisimasassarsiorneq immikkut illuinnartoq, Qaasuitsup avannaani issittumi angalaneq misigissavat, inuilaarsuarmilu arsarnernik isiginnaarlugit.

Illoqarfimmut qangarnitsamut kusanartumullu Qasigiannguanut tikikkuit illoqarfiup iluani takornariartinneqariarlutit ulluni pingasuni qimussernissamut piareersassaatit.

Qimussernermilu illoqarfik qimallugu pinngortitami issittumi ulluni arlalinni qimmit qimukkusussusillit siuttoralugit ingerlaarneq misigissavat. Qimmit kusasartorsuit qimmitut inimiuttatut pineqarsinnaanngillat. Amaqqunik siusaasaqarput, qimmilli qimuttut inuit piginnitsitik sungiusimallugit inooqatigaat, Kalaallit Nunaannilu ukiuni 1000-ngajanni qimuttutut atorneqarput. Qimmillu nuannareqalugu atuuffiat tassaavoq qimuttuuneq.

Qimussernitsinni sivisunerpaami illuaqqami aamma tupermi kiassakkami unnuissaatit. Qaqqatigut, kangerlutsigut taakkulu sikuisigut ingerlaassaagut, Tasiusallu kangerluani Ilulissat Kangerluata kujataani unnuissalluta. Aqaguani sermip aajuitsup tungaangut kujammut ingerlaassaagut, taannalu pisuffigissavarput, Saqqarliullu sermiani tupermi kiassakkami unnuissalluta. Kalaallit Nunaata pissarititaanik nerissaagut, piniartutullu aammalu aalisartutut inuunermik oqaluttuunneqassalluta.
Ullut pingajuanni Qasigiannguit tungaannut ingerlaaqqissaagut, oqarsinnaalissaatillu qalasersuarmi ilisimasassarsiortut aqqutaat qimussimik atuarsimallugu!

Angalaneq sivitsorlugu Ilulissanut akunnittoqarsinnaavoq.

Misigisassat pingaarnerit!

  • Ulluni pingasuni qimussimik ilisimasassarsiorneq
  • Inuilaarsuarmi illuaqqami tupermilu unnuineq
  • Qeqertarsuup tunuani illoqarfimmi anginngitsumi inuunermik misigisaqarneq
  • Sermimi aajuitsumi pisummik angalaarneq
  • Kalaallit Nunaata avannaani nipaassuseq eqqissinarneralu misigikkit

Angalanermut ilaapput

  • Nuummiit Aasiannut imal. Ilulissanut timmisartumik siumut utimullu angalaneq
  • Qulimiguulimmik Aasianniit Ilulissaniilluunniit siumut utimullu Qasigianngualiarneq
  • Qasigiannguani angallanneqarneq
  • Hotel Diskobay-mi unnuinerit marluk (nammineq uffarfeqarlunilu perusuersartarfilimmi)
  • Illuaqqami unnuineq ataaseq
  • Tupermi kiassakkami unnuineq ataaseq
  • Ullaakkorsiorneq
  • Qimussimik angalaarneq tamakkerlugu nerisaqarneq (erngup, tiip kaffillu saniatigut imerumasat ilaanngillat)
  • Hotel Diskobay-imi tikilluaqqusilluni nereqatigiinneq
  • Tikilluaqqusineq qimussernissamullu ilisimatitsineq
  • Qasigiannguani (nal. 2-3-mit iluini) illoqarfimmi angalaarneq katersugaasiviliarnerlu
  • Akileraarutit akitsuutillu tamakkiisut, ulloq manna tikillugu Nunatta Angalatitsivianut paasissutissiissutaareersut
  • Angalasut angalanissamik qulakkeerissutitut anginngaasaateqarfiannut akiliut
  • Akimi ilaapputtaaq nassatat 20 kg aamma 8 kg nammineq tigumiat
Ullormut pisussat
Ulloq siulleq: Timmisartumik – qulimiguulimmillu Nuummiit Qasigianngualiarneq. Inissinneq illoqarfimmilu takornariarneq

Ingerlaannangajak paasissavat Qasigiannguit tassasoq Qeqertarsuup tunuani illoqarfittut angingitsutut takorloortakkannut eqquuttoq. Illoqarfik 1.300 miss. innuttaqartoq nunasiaanerup nalaani pilersitaavoq. Illoqarfik anginnginnami illoqarfeeqqatut misiginarpoq. Illoqarfimmi qimussit takussaapput. Qasigiannguit isumaqarput puisinik qasigissanik najorneqartoq, qanga taamaassimagami. Qasigiannguit eqqaanni suli puiseqarluarpoq aasamilu arfeqarluartarluni.

Illoqarfimmi takornariarluni angalaarneq katersugaasivimmullu soqutiginarluartumut takornariarneq
Qasigiannguit paasisassarsiorfigissallugit nuannersuuvoq, illoqarfiullu katersugaasivia aamma takusassavarput. Katersugaasivik Poul Egedelli nalaanit pisiniarfiusimasumi 1734-meersumiippoq, tassaniippullu aamma Saqqaq kulturip nalaaniit (ukiut 2000-t miss. Kr.sioqq.) qanganisarsiuut assaanerinit nassaat immikkut ittut. Aamma takuneqarsinnaapput ilaatigut piniartuunermit aalisartuunermiillu takussutissiatut saqqummersitat, soorlu raajanik tunisassiorneq 1960-ikkunniilli ukiuni qulikkaani arlalissuarni Qasigiannguanik ingerlalluartitsisimasoq, taamani raajat guldinik aappalaartut qaamasunik taaguuteqarallarmata.

Qanoq qimussertarnermik ilitsersuunneqassaatit, amernillu atisaliat misilissavatit, naammagisannik pissarsissaagut.

Hotel Diskobay-imi tikilluaqqusilluni nereqatigiinneq
Unnukkut isikkivigissumi nereqatigiissaagut. Qilanaalereersinnaavutit. Hotel Diskobay hoteliuvoq angivallaarani persuarsiorpalaanngitsoq. Hoteli immap qulinnguaniippoq Qeqertarsuup tunuata tungaanut isikkivilik, kaperlanngiffiani. Ukiup taamaalinerani ullut sivitsoriartorlualereertarput, isigisarlu kusanassamaaqaaq.

Ullut aappaat: Nal.ak. sisamat Tasiusap illuaraata tungaanut qimusserneq. Tassani pisuttuarneq

Ullumi qimussimik ilisimasassarsiornerit aallartissaaq, illoqarfiullu avatinnguani qimmeqarfimmi qimussiussisussat naapissavat, ikioqatigiillusilu qamutit usilersussavasi.

Tasiusallu kangerlualiarluta 35 kilometerit qimusserneq aallartissaaq. Tassanilu unnuiffissatsinnut illuaqqamut nuannersumut tikissaagut. Qaqugu apuunnerput, ullullu takissusaa, apeqqutaatillugit aputisiutilerluta avatangiisimi nuannersumi pisuttuarnissamut periarfissaqassaaq. Tatsimullu sikumik, aatsillugu tiimut kaffimulluunniit imiliassatsinnik, aallissaagut.

Unnukkut nerisassiussaagut, igaassagullu qimussiussisuppit imaluunniit hotelimi sulisut arlaata pisarai. Qulisimanngeriarpallu, qaammaqutit nalinginnaasut qimallugit, arsarnernik isiginnaarsinnaassaatit.

Ullut pingajuat: Tasiusap kangerluaniit Saqqarliup sermianut aajuitsumut. 2 ½ tiimit qimusserneq

Ullaakkorsioreernerup kingorna ornitassatta kusanartup tullianut, Saqqarliit sermianut, ingerlaqqissaagut. Tasiusap kangerluatigut ingerlaassaagut, nal.ak. 2 ½ -it ingerlanerini 25 kilometerit ingerlaassalluta. Apuukkutta tupermut kialaartumut inissinneqassaatit, tassanilu siniffissat tuttup amianik qalligaavoq. Imaanngilarli maannamiit qasuersaassasutit!

Saqqarliup sermia tassaavoq sermeq kigaatsuaqqamik nikittartoq, taamaammallu pisuttuarfissaqqippoq. Ullumilu sermimut qaqissaagut, qanorsuarlu assiliisinnaassaatit, angerlamut apuukkuit kikkut tamanut takutissinnaasannik. Tassani aamma pisuttuarnissamut periarfissaqassaaq.

Unnukkullu nunap pissarititaanik nerisassioqqissaagut.

Ullut sisamaat: Qasigiannguanut uterluta 55 kilometerit qimussissaagut

Tupermi kiassakkami sinilluarsimanissat neriuutigaarput, sivisuumillu qimussernissamut piareeqqallutit. Ulluni kingullerni nunap timaata tungaanut ingerlavugut, uterlutalu Qasigiannguit tungaanut, sinerissamut uterluta, 55 kilometerit qimussimik ingerlaassaagut. Nal.ak. arfineq marluk miss. ingerlaassaagut, aqqutaanilu kaffi tiilu uunnassaatigissavagut pisariaqartitatsinnillu ullup qeqqasiorluta.
Qasigiannguanut apuukkutta nissutta eqaarsaartinnissaat kissalaartuillu uffassarnissaq tullinnguutissaaq.

Ingerlaannarlu innarsimanngikkuit, unnukkut hotelip neriniartarfiani nerilluataassaatit.

Ullut tallimaat: Nuummut uterneq imaluunniit Ilulissanut ingerlaqqinneq

Ullullu tallimaanni angerlarfissanngussaaq, Qasigiannguanilu heliportimut biiliunneqassaatit.

Angerlarsimaffiillu taamak ungasitsigilereerakku, qimussimik ilisimasassarsiornerit Ilulissanukarnermik sivitsulaarsinnaavat, tassanilu hotelimi pitsassuarmi Hotel Arcticimi, sisamanik ullorialimmi, najugaqarlutit, Ilulissat Kangerluat misigalugu, UNESCO-llu eqqissisimatitaanut Sermermiunut angalaarlutit. Taamatut iliorusussaguit paasiniaaffigisigut.

Nivé Frankilu

Akia, inimi marluuttarissami kr. 18.945.
Kisimiinniaraani tapiut kr. 800.

Coronaqarnerani akikillisaatit peerneqassapput
Inimi marluuttarissami inummut ataatsimut: AKIKILLISAAT 800 kr.
Inimi kisermaattariami inummut ataatsimut: AKIKILLISAAT 1.300 kr.

Angalaarnissat aaqqissuussagut Kalaallit Nunaanni illoqarfinnit tamanit aaqqissuunneqarsinnaapput. Allallutit sianerlutilluunniit akinik paasiniaagit.

Angalaneq nr. 2002

Januarimiit martsimut

Ullut Tallimat

Nuummiit aallarluni

Nammineq (angalaqatigiiunani) angalaneq

 

Paasissutissat naleqquttut

Angalanermi ilaanngillat
Nerinerit qulaani taaneqanngitsut
Imeruersaatit
Angalaarnerit nammineq toqqakkat
Angalanerup nalaani sillimmasiissutit

Nassatat nassarneqarsinnaasut
Tunniussassat 20 kg tigummiagassallu 8 kg (tigummiat annerpaaffigisinnaasaa: 55 x 40 x 23 cm).

Angallarluttut kaassuartakkamiittullu
Ajoraluartumik angalaneq angallarluttunut kaassuartakkaniittunullu naleqqutinngilaq. Angalaarnerit Nunatta Angalatitsivianit aaqqissuussat ajornassutsimikkut angalasunut angallarluttuunngitsunut naatsorsuussaapput. Kissaataasoq naapertorlugu angalasup pisariaqartitaa eqqarsaatigalugu, angalanerup piukkunnassusaa pillugu paasissutissiinissatsinnut soorunami piareersimavugut. Maluginiaruk nakorsaanermut tunngasutigut siunnersuinissamut piginnaasaqannginnatta, illit angallarluttutut Nunatta Angalatitsivianik oqaloqateqarneq tunngavigalugu angalanissaq una toqqarukku, nammineq akisussaaffigissavat.

Nunagisaq qimannagu Kalaallit Nunaanni sulinngiffeqarneq - staycation

Angalanerinnanngitsunik aammali toqqissisimanermik tuniniaagaqarpugut. Kalaallit Nunaannik immikkut ilisimasaqarpugut, nunalu avannaaniit kujataanut ilisimalluarlugu. Taamaatumillu sullitagut toqqissisimatilluartuarpagut. Aqqutaa tammaat.

Apeqqutissaqarpit? Angalatitsinermut immikkut ilisimasalittatta ilaannut saaffiginnigit.

Angassaguit uagut aqqutigaluta inniminniigit. Angalanissannik pilersaaruit allaffigisigut, periarfissarsiussavatsigit. Aamma 701107-mut sianernissamut tikilluaqquatsigit.