SULIFFINNUT ATATILLUGU ANGALANERIT ILISIMASAQARLUARFIGAAGUT AQQUTAA TAMAAT TOQQISSISIMATISSAVATSIGIT AIR GREENLANDIP NUNATTALU ILAGAATIGUT

Illit isumagisassatit isumagiinnakkit...

...taava uagut niuertutut angalaninni ataqatigiissaagassat isumagissavagut.

Nunatta Angalatitsivia atorlugu inuussutiussarsiutinnut atatillugu angalaninni najoqqutassanni illit isumagisassatit pingaarutillit ukkassinnaavatit. Sulisugut nunatsinnut nunatsinniillu inuussutissarsiummut atatillugu angalanernik immikkut ilisimasaliupput nunatsinnilu isorartoqisumi sumiiffiinnik tamanik ilisimaarinnilluartuullutik. Angalasumut ulapaartumut immaqalu nunatsinni sumiiffinnik arlalinnik ornitassalimmut – imal. nunatsinniit nunarsuami sumiifinnut allanut angalasussamut aalajangiisuusussamik ukkassaqarpugut ilisimasaqarlutalu.

Uagut aqqutigaluta angalaguit toqqissisimaneq pingaarnertut oqaasertaliunneqarsinnaavoq

Ornitassatut pisariaqartitatit ilisimalerutsigit qanorlu sivisutigisumik sumiiffinni assigiinngitsuni uninngaarusunnerit ilisimallugu, ataqatigiissaagassat tamakkerlugit isumagissavagut; timmisartukkut-, umiarsuakkut- imal. qulimiguulik atorlugu angalanissamut – soorunalimi aamma unnuiffissanik siunnersuuteqarluta.

Nammineq isumagisassatit kisiisa ukkassinnaanngorlugit angalanerit tamaat tamaginnik isiginnissinnaanngortissavatsigit ernumassutissaarullutillu.

Nunarput ilisimaaraarput

Soorunami nunarput immikkut ilisimasaqarfigaarput. Qaffasinnerpaamik pitsaassusilimmik sullissisunik sulisoqarluni ukiorpassuarnilu misilittagaqarfiulluni, Nunatta Angalatitsivia inuussutissarsiummut atatillugu angalanerup pitsaanerpaamik ingerlanissaanut ilinnut qularnaveeqqusiuivoq. Nunatsinni angalanermi unammilligassat ilisimavagut– aaqqiissutissalli aamma ilisimallugit.

Mari Louise Nissen. Branch Manager, Nunatta Angalatitsivia

Taamaammat inuussutissarsiummut atatillugu angalassaguit Nunatta Angalatitsivia toqqassavat...

Nunatsinnut, nunatsinniit nunatsinnilu inuussutissarsiummut atatillugu angalanernik immikkut ilisimasaliuvugut nunatsinnilu isorartoqisumi sumiiffiit tamaasa ilisimallugit.

Ukiuni 35-ini misilittagaqarluta nunarput uummateqarfigeqaarput. Tamatigut pitsaanerpaamik siunnersorneqarnissat qularnanngilaq.

Avatangiisit isumatusaarnerlu. Avatangiisigut pinngortitarlu alianaalluinnartoq ataqqivagut.

Illit nammineq suliassatit ukkassinnaaqqullugit aqqutaa tamaat – angalanissat sioqqullugu, angalaninni angalareerninnilu toqqissisimatissavatsigit.

------

Inuussutissarsiutilinnut kiffartuussanut qarasaasiakkut internet atorlugu angalanissanik inniminniisarfipput NAIA oqilisaataavoq angalanissanillu isumaginninnermi piffissamik aningaasanillu sipaarutaalluni.

Pigaartup oqarasuaataa ulloq unnuarlu ammasarpoq tamatigullu kalaallisut qallunaatulluunniit akisarpugut. Tamatuma saniatigut Københavnimi immikkoortortarput nunatsinni nalunaaqutaq naapertorlugu nal. ak. sisamat sioqqullugit ammartarpoq taamatullu matusarluni.

Uagut suleqatigaluta inuussutissarsiummut atatillugu angalanerit pilersaarusiorukku kiffartuussineq pitsaanerpaaq pingaarnertut oqaatigineqarsinnaavoq.

Angallavissanut, bilitsinut, akunnittarfinnut akinullu assigiingitsunut illit nammineq internetsikkut periarfissanniit amerlaneroqisunik periarfissaqarpugut.

NAIA aqqutigalugu angalanissavit isumagineragut piffissaq aningaasallu sipaassaavatit

Else NAIA-mi qarasaasiakkut internet atorlugu inuussutissarsiummut atatillugu angalasunut angalanissamik inniminniinermi sullississutitsinnik immikkut ilisimasaliuvoq. Qanoq ililluni suliffeqarfiutinni sulisuit angalanissaannik oqilisaanneqarnissat pillugu annertunerusunik paasisaqarusukkuit oqaluutsigut.

Illit nammineq nunanni misigisassarsiorit

NUNARPUT TAMANIT KUSANARNERSAAVOQ

Ikiortariaqarpit?

Inuussutissarsiummut atatillugu angalatitsiviup qaffasissumik pitsaassuseqarnissaa kissaatigaajuk? Inuussutissarsiummut atatillugu angalaninnut tunngasumik apeqqutissaqarpit?

Imal. angalanissamut piumasaqaatitit tunngavigalugit aalajangersimasumik neqeroorfigineqarnissat kissaatigaajuk?

Apeqqutivit akinissaannut piareersimavugut.