Ilulissani ukiortaarsiorneq 2024
Avannaani ukiortaarsioriarit qimmit, ilulissat, pisuttuarneq, qummoroortartullu misigalugit!
Ulluni sisamani Ilulissaniinneq
Ilulissani ukiortaarsiornissamut, misigisassamut assissaqanngivissumut tikilluaqqusivugut.
Pinngortitaq nunatsinni ukioq naallugu kusanartuuvoq, ukiukkullu apummit qallersimatilluni, sikusimatilluni arsarneqartillugulu, misigisassanik nalissaqanngivissunik ikinngitsunik pilersitsisarluni. Ulluni sisamani angalaninni Ilulissiassaatit; qummoroortarnermik-, arsarnernik-, qimminik qimuttunik-, iluliarsuarnik qaarsunillu aputilinnik misigisarpassuaqassaatit.
Decembarip ulluisa 31-ianni akunnittarfiup Hotel Arctic-ip neriniartarfiani immikkut iluasaarneqassaagut. Nerisassanik mamartunik nerersuarnissamut aliikkusersuinertalimmut, piffissanngoraangallu unnuup ingerlanerani arlaleriarluni qummoroortartunik isiginnaarnissatsinnut unitsiarfiusartumut, qaaqqusaavugut.
Tikeraartitta maani Qeqertarsuup tunuani kaperlattumi qaamaneq immikkorluinnaq ittoq nuannarilluinnartarpaat. Ullukkut taartuarsaartoq soorunalumi unnuakkut taartoq. Qujanartumik akunnittarfiup alianaallunilu kialaarnera aamma atorluassavarput. Angalatitsisugut immikkut toqqakkat pikkorissut sivikitsumik oqalugiartassapput nalorsitsaarutissaqartassallutillu – pinnguaatinik pinnguarnissaq piffissaqarfiussaartaaq. Illit ukiullu nutaap qaasuitsup qilaata ataani tikilluaqqunissarsi qilanaaraarput
Maluginiaqqusaq: Angalanermi tuluttut danskisullu nassuiaasoqassaaq.
Pisussat pingaarnerit!
- Ilulissani iluliarsuit illoqarfiisa pingaarnersaanniinneq
- Ilulissat kangerluat UNESCO-ip nunarsuarmi eriagisassatut kingornussat nalunaarsorsimaffianniittooq misigiuk
- Iluliarsuit akornanni angallammik angalaarit
- Qimussinut sukkalisaartunut ilaagit
- Qaasuitsup qilaani arsarnerit isiginnaakkit
- Kalaallit nunatsinni ukiortaarsiorneq misigiuk
Angalanissamut ilaapput
- Nuummiit Ilulissanut uterlugulu angalaneq
- Mittarfimmiit Hotel Arctic-imut utimullu angallanneqarneq
- Hotel Arctic-imi inimi uffarfeqarlunilu perusuersarfilimmi pingasuarluni unnuineq
- Ullaakkorsiorneq
- Hotel Arcticimi tikilluaqqusinermut atatillugu unnukkut nereqatigiinneq (imigassat ilanngunnagit)
- Hotel Arcticimi ukiutoqqami champagne ilanngullugu nerersuaqatigiinneq (imigassat allat ilanngunnagit)
- Paasissutissinneqarneq
- Danskisut tuluttullu oqaasilimmik angalatitsisoqarneq
- Nassatat 20 kiilut tigumiallu 8 kiilut
- Akiligassiinermut akitsuut
- Akileraarutit akitsuutillu ulloq manna tikillugu Nunatta Angalatitsivianut ilisimatitsissutaasut
Immikkut maluginiaqqugassat
Angalanissamut ullussat piffissallu allatigulluunniit allanngortinneqarsinnaanngillat.
Angalermi pilersaarutit
Angalaninni ullut illit nammineq kissaatitit naapertorlugit aaqqissuunnissaannut tamakkiisumik pisinnaatitaavutit. Ullunut pilersaarutaasuni tulliuttumi sammisassat suut ulluni taakkunani atorsinnaanerinut isumassarsiorsinnaavutit. Angalaarnerit tamarmik angalanissamut atatillugu ataatsimoortillugit inniminnerneqarsinnaapput. Angalaarnerni inissaqarnissat qulakkeerniarukku siumoortumik inniminniinissat innersussutigaarput.
Misigisassarsiorluni angalanerit sisamat ataatsimoortut
Misigisassarsiorluni angalanissat ataatsimoortut tassaapput nuannarineqarnerpaat angalanermilu ullormut najoqqutassanut naleqqussagaasut. Angalanissannik inniminniininnut ilanngullugu misigisassarsiorluni angalanissanik ataatsimoortunik inniminniinissat innersuussutigaarput. Kingusinnerusukkut inniminniiniaruit nunguussaasimasinnaavutit.
- Ilulissat kangerluata eqqaani nunaqarfiusimasumut Sermermiunut pisuttuarneq (nal. ak. marluk)
- Kangerlummut angallammik angalaneq (nal. ak. pingajuata affaa)
- Arsarnernik misigisassarsiorneq (nal. ak. aappaa affaa)
- Atisanik kamippannillu attartorneq ilanngullugit qimusserneq, qimussimi ataatsimi inuit marluk (nal. ak. aappaa affaa)
Misigisassarsiornissamut neqeroorut akeqarpoq: DKK 3.095
Nuummiit Air Greenlandip Dash-8-nut ilaalluta Ilulissiassaagut. Ilulissat kangerluat qulaaqquaareerutsigu, Ilulissani mittarfimmut missaagut. Hotel Arctic-ip bussianit aaneqassaagut akunnittarfimmullu alianaatsumut, Qeqertarsuup tunuanut Ilulissanullu kusanaqisumik isikkivilimmut– nunatsinnilu akunnittarfiit pitsaanersaattut tusaamasaasumut angallanneqarluta.
Angalatitsisoq akunnittarfimmi tikilluaqqusissaaq; illoqarfik, avatangiisit misigisassarsiornissamullu periarfissanik oqaluttuassalluni. Misigisassarsiorlusi angalanissassi ullunut allanut nuunneqarsinnaasarnissaat maluginiassavat. Tamanna qaamarngup killeqarneranik taamaammallu immaqa tamakkerlusi ulloq taanna angalasinnaannginnissinnik; ass. angallatip aqqaneq marluinnarnik ilaasoqarneranik patsiseqarpoq. Suulli tamarmik pitsaasumik aaqqinneqarnissaat isumagissavarput.
Misigisassarsiorluni angalanissanik ataatsimoortunik pisisimaguit Sermermiunut pisuttuassaatit qimussimillu angalallutit.
Ilulissat kangerluannut nunaqarfiusimasumullu Sermermiunut angalaarneq (immikkut pisiarineqarsinnaasoq)
Ilulissani ilulissat kusanaqisut nunaqarfiusumisumut Sermermiunut, illoqarfimmiit kujammut kilometerit aappaa affaanik ungasissusilimmiittumut tunuliaqutaapput. Ukiut 4000-it ingerlaneranni inuitkulturit assigiinngitsut tassani najugaqartarsimapput, ullumikkullu tassaniissimanerannut uppernarsaatissarpassuit suli takuneqarsinnaapput. Europamiut takkutinngikkallarmata kalaallit inuunerat ileqquilu pillugit oqaluttuat tusakkit, illukut attakullu takukkit, illillu nammineq assannik nuna qeriuaannartoq malugiuk.
Angalanissanut taakkununnga tunngatillugu amerlasuut aperisarput ”nammineq angallavigisinnaanngilakka?”. “aap, taamaaliorsinnaavutit”. Uagulli misigisartakkagut naapertorlugit nunatsinni siullerpaamik asimi angalanissami angallassisoqarnissaq amerlasuut toqqissinartippaat.
Aammami oqaluttuarisaanermut tunngasunut nammineq naniniarnissaat ajornakusoorsinnasunut tikkuunneqarneq ilaavoq, allanillumi peqateqarluni misigisaqarneq nuannerluinnartuulluni. Pisulluta utimut aallartinnata “Nakkaaviup” eqqaani Ilulissat kangerluannut alianaatsumik isikkivilimmi unillatsiarluta kaffisussaagut/tiitussaagut.
Ilulissani nammineq angalaarneq (imal. qimusserneq)
Poorskip arfininngornerani ulloq inuup nammineq sumut atorniarlugu aalajangissavaa. Piumaguit qimusserneq misilissinnaavat.
Nal. ak. marluk qimusserneq (immikkut pisiarineqarsinnaasoq)
Ilulissat kangerluata paava aasami ukiumilu isigisaq alutornarluinnartuuvoq. Qattunersat maniitsut ingerlavissaapput qimmillu ammukajaatigut unittaatitut atortarnerat qamutit tunuiniit saaviniillu misigisinnaassavatit. Qimussit nunatsinnut ilisarnaatit nukittunersaasa ilagaat Inuillu akornanni ukiuni tuusintini atorneqarsimapput. Angallatit amerlanngillat isikkumikkut teknikkikkullu allanngoratik ukiuni taama amerlatigisuni atasut: qimmit nuannaartut anulerlugit qamutinut qisunnut pitutat. Misigisaq nassuiarneqarsinnaanngilaq– misilittassaavoq.
Unnukkut tikilluaqqusinermut atatillugu akunnittarfiup neriniartarfiani alianaatsumi nuannersumik nereqatigiittoqassaaq (imigassat ilaanngillat).
Ukiutoqarpoq! Unnuup nalliuttorsiutigilinnginnerani, saniatigut pisiarisimagukku, angallammut ilaalluta Ilulissat kangerluanni angalaassaagut.
Ilulissanut tikeraat tamangajalluinnarmik aamma ilulissat akornanni angallammik angalalluni minnerpaamik ataasiarluni misilinnissaa toqqartarpaat.
Ullumikkut Ilulissat kangerluanni angallammik nuannersumik angalaarnissamut periafissaqassaatit.
Ilulissat akornanni angallammik angalaarneq (immikkut pisiassaq)
Ulloq unnuarlu ilulissat 40 millioner tonsit sinneqartut sermimit iigartartumiit Ilulissat kangerluannut aniasarput. Tamatuma kingunerisaanik iluliarujussuit sanimut tukimullu meterinik untritilinnik arlalinnik angissuseqalersinnaasut 100 meterisullu portutigilersinnaasut pinngortarput.
Ilulissat kangerluata paavani iluliarsuit ikkarlittarput, tassanilu akulloqquallugit angalanissamut periarfissaqarpugut. Pinngortitami misigisaq tupinnaannartoq Ilulissat tikeraarukku misiginngitsoorniaqinagu.
Akunnittarfimmi Hotel Arctic-imi nerersuarneq
Ukiortaaq qalliartuinnarpoq, unnummullu Hotel Arctic-imi nerersuarnermi peqataassaatit. Nerisassat sassaalliussassat assigiinngitsut tallimaapput, nal. 21-ip missaani unillatsiarnertaqassaaq, tamatumami nalaani nunarput tamakkerluni Danmarkimi ukiortaaq nalliussillugu, ikinngutit ilaquttallu Danmarkimiittut qummoroortarfigineqartarput. Tamatuma kingorna nereqatigiinneq nanginneqassaaq. Nalunaaqutaq unnuap qeqqarpat anilluni nunatsinni ukiortaaq nalliussineqassaaq. Tamatuma kingorna iserluni champagniatuuttoqassaaq namminerlu qanoq sivisutigisumik pigaarnissaq naliliivigineqassalluni.
Ukiortaap ullua; januaarip ulluisa aallaqqaataat illit nammineq aalajangiivigissavat. Unnukkulli pisoqaqqissaaq, saniatigummi pisiarisimagukku, arsarnernik misigisassarsiussaatit.
Arsarnernik misigisassarsiorneq (misigisassarsiorluni angalanerit ataatsimoortut ilaat)
Arsarnerit kikkut tamarmik nuannarilluinnagaraat. Taama oqarneq aalajangersimarpasilaaraluarpoq, arsarnernilli tupinnanaarsinngitsunik naapitsisimanngisaannarpugut. Unnukkut issilluni allaaqqissumi arsarnerit tupinnaqisut qilammi aalasut isigalugit pinnissusaat qullilingajannarpoq.
Angallassisup pinngortitap alutornartua taanna Aurora Borealis-imik taaguuteqartoq oqaluttuarissavaa, qaamarngup allanngorarnerisa assigiinngitsut qilammi taartumi angalasut pitsaanerpaanik assilisinnaanissaannut isummersorlutillu qanoq iliorsinnaaninnik ilitsersussavaatit. Ulluni arsarnernik takunninnissamut iluatitsisinnaaneq 20 % sinnerpagu, akunnittarfimmi aaneqarlutit Ilulissat taarnersaannukaanneqassaatit. Tassani assiliisinnaassaagut pinngortitallu takutitsinera, qalipaatit qilammi maligaasiortutut uteqattaarlutik aalataarnerat iluarusuutigalugu. Kaffeqarlunilu teeqassaaq.
Ullumi Nuummut utertussanngorpugut. Avannaani ullut tupinnaannartut kingorna Air Greenlandip Dash 8-nut ilaalluta Ilulissat mittarfianniit Nuummut aallassaagut.
Aallarfissat akillu
Akia, inimi marluuttarissami kr. 11.375-miit.
Inimi kisermaattariami inummut ataatsimut qaavatigut akiliut: 2.800 kr.
Misigisassarsiornerit: 3.095 kr. (meeqqat: 2.805 kr.)
Angalaarnissat aaqqissuussagut Kalaallit Nunaanni illoqarfinnit tamanit aaqqissuunneqarsinnaapput. Allallutit sianerlutilluunniit akinik paasiniaagit.
MALUGINIAGASSAQ: Ajoraluartumik nittartakatsinni kalaallisuumi toqqaannartumik inniminniineq periarfissaanngikkallarpoq. Angalanissaq inniminnerusukkukku, takornarissanut nittartakkatsinnut qallunaatuumut ingerlatinneqassaatit. Tassanngaanniit inniminniisinnaavutit.
Angalaneq normua: 9022
Ullut 4
Angalanissat
Nuummiit aallarnissaq; 30/12-2024
Utimut aallarnissaq: 2/1-2025
Nuummiit aallarfissaq 11.25
Utimut Nuummut apuuffissaq 16.40.
Timmisartortitseqatigiiffiup aallarfissanik allannguisinnaanera inussiarnersumik maluginiaqqunneqarpoq.
Paasissutissat naleqquttut
Angalanermi ilaanngillat
Nerisaqarnerit allat
Imeruersaatit/Iggisissat
Angalanermut sillimmasiissut
Nassatassat nassarneqarsinnaasut
Tunniussassat 20 kg tigummiagassallu 8 kg (tigummiat annerpaaffigisinnaasaa: 55 x 40 x 23 cm).
Angallarluttut kaassuartakkamiittullu
Ajoraluartumik angalaneq angallarluttunut kaassuartakkaniittunullu naleqqutinngilaq. Angalaarnerit Nunatta Angalatitsivianit aaqqissuussat ajornassutsimikkut angalasunut angallarluttuunngitsunut naatsorsuussaapput. Kissaataasoq naapertorlugu angalasup pisariaqartitaa eqqarsaatigalugu, angalanerup piukkunnassusaa pillugu paasissutissiinissatsinnut soorunami piareersimavugut. Maluginiaruk nakorsaanermut tunngasutigut siunnersuinissamut piginnaasaqannginnatta, illit angallarluttutut Nunatta Angalatitsivianik oqaloqateqarneq tunngavigalugu angalanissaq una toqqarukku, nammineq akisussaaffigissavat.
Nunagisaq qimannagu Kalaallit Nunaanni sulinngiffeqarneq - staycation
Angalanerinnanngitsunik aammali toqqissisimanermik tuniniaagaqarpugut. Kalaallit Nunaannik immikkut ilisimasaqarpugut, nunalu avannaaniit kujataanut ilisimalluarlugu. Taamaatumillu sullitagut toqqissisimatilluartuarpagut. Aqqutaa tammaat.
Apeqqutissaqarpit? Angalatitsinermut immikkut ilisimasalittatta ilaannut saaffiginnigit.
Angassaguit uagut aqqutigaluta inniminniigit. Angalanissannik pilersaaruit allaffigisigut, periarfissarsiussavatsigit. Aamma 701107-mut sianernissamut tikilluaqquatsigit.