Ilulissani sap. akunnera naajartorlugu
(upernaakkut imaluunniit ukiakkut)
Ulluni sisamani misigisassarsiornissamut piffissaqarpit, imminullu ilorrisimaartikkusullutit? Taava eqqortumut iserputit. Ullormi siullermi ullorornerani aallassaatit, angerlarfissannilu aatsaat ualikkut aallassallutit. Misigisassarsiorluarnissannut piffissaqarluassaatit.
Angalanermi uani Nuumminngaanniit iluliarsuit eqqaannut, Ilulissanukaatissavatsigit, misigisassat matup silateerannguaniittut ornillugit. Misigisassalli tamarmik silamiinngillat; aammali akunnittarfimmik toqqaanermiipput, inissisimaffik immikkuullarissoq, isikkivigissoq, mamartuliorsinnaalluartunik neriniartarfilik, tassaassaaq misigisassarsiorlutit angalaninni eqqissisimaarfigisinnaasat.
Angalanissat ulluleruk, immikkuullarilluinnartumillu qasuersaariartorlutit, Ilulissani misigisassat pitsaanerpaat ilaat sap.ak. naaneranut sivitsukkamut misigiartorlugit.
Pisussat pingaarnerit!
• Iluliarsuit akornisigut angalaarneq
• Nunaqarfimmut Oqaatsunut angalaarneq (17.april aammalu 4. december akornanniinnaq)
• Arsarnerit kusanarluinnartut (februar-marts)
• Nunatsinni akunnittarfiit pitsaanersaat
Angallannerit
- Air Greenlandimut ilaalluni Nuummiit Ilulissat uterlugulu timmisartorneq
- Ilulissani mittarfimmiit Hotel Arctic-imut uterlugulu ingerlanneqarneq
- Unnuiffissaq
- Hotel Arctic-imi unnuinerit ullaakkorsiornerillu pingasut
- Nerisaqarneq
- Akunnittarfimmi ullaakkorsiorneq
- Allat
- Angallatsitsisartumiit tikilluaqqusiineq
- Akileraarutit akitsuutillu Nunatta Angalatitsivianut ulloq manna tikillugu ilisimatitsissutaasut
Angalanissamut ullussat piffissallu allatigulluunniit allanngortinneqarsinnaanngillat.
Angalanissamut pilersaarutit
Angalaninni ullut illit nammineq kissaatitit naapertorlugit aaqqissuunnissaannut tamakkiisumik pisinnaatitaavutit. Ullunut pilersaarutaasuni tulliuttumi sammisassat suut ulluni taakkunani atorsinnaanerinut isumassarsiorsinnaavutit.
Nunatta sineriaani timmisartorneq nuannersoq sermersuaq qulaallugu imal. akiata qulaaniit isikkivianik isiginnaajutingalutit ilorrisimaarfigisinnaavat. Mikkiartulernermi Ilulissat nueriataassaaq. Illut qalipaatigissut qaqqallu apinikut takuneqaqqaarnissaminnut soorlulusooq imminut unammisut, tikileruillu qilanaartuutissarivat ulluni tulliuttuni aput sikulu aammattaaq nunatsinni illoqarfiit ilaasa kulturiannik ilalimmik angalanerpit ilisarnaatigissagai.
Mittarfimmi Hotel Arctic-ip bussiinit aaneqassaatit nuannerluinnartumilu inissimasumut akunnittarfimmut sisamanik ullorialikkamut inississaatit. Uani World of Greenland-imeersumik angallassisartumik naapitaqassaasi, paasissutissiinerminilu taasumap illoqarfik pillugu, sumiiffik pillugu aammalu nerinialuffiusinnaasut takusassarsiorfiusinnaasullu pillugit oqaluttuutissavaasi. Naapinnissinni takusassarsiornissanik inniminniisinnaavusi, imaluunniit inniminneriikkasi qulakkeersinnaallusigit.
Takusassarsiornissanik inniminneereersimaguit ulloq taanna misigisassarsiorluassaqaatit.
Takornarissanik angallassisartoqarluni illoqarfimmi angalaarneq
Illoqarfiup oqaluttuassartaa tusassavat assigiinngitsorpassuillu pissanganartut misigalugit. Illoqarfik Ilulissat nunatsinni illoqarfiit annersaasa pingajoraat, nunatsinnilu illoqarfiusut sisamat pingaarnertut isigineqartutut ilaalluni, Nuuk, Qaqortoq Sisimiullu ilagalugit. Ilulissat eqqaat ukiuni 4.500-ini inoqarsimavoq illoqarfittaali 1727-imi tunngavilerneqarpoq 1741-milu niuertup Islandimiup Jacob Severinip niuertoqarfik Jacobshavn tunngavilerpaa, kingusinnerusukkut Jakobshavn-inngorluni (”k”-talik). Illut qangarnitsat amerlasuut takussavatit. Knud Rasmussen issittumi ilisimasassarsiortutut nunarsuarmi tusaamasaasoq illoqarfimmi illorsuarmi maanna kulturikkut oqaluttuarisaanermut katersugaasiviusumi alliartorpoq. Paasisassarsiorluni angalaarnissamut pissanganartumut qilanaarit paasissutissarpassuarnillu ulluni tulliuttuni atorsinnaasannik pissarsillutit.
Ilulissat akornanni angalaneq
Ilulissiat tamangajammik angallamik ilulissat akornanni angalaneq minnerpaamik ataasiarlutik misilinniarlugu toqqartarpaat. Ullut tamakkiallugit sermeq 40 millioner tonsit sinneqartoq Sermeq Kujallermiit Kangianut aniasarpoq. Tamatuma kingunerisaanik iluliarujussuit sanimut tukimullu meterinik untritilinnik arlalinnik angissuseqalersinnaasut 100 meterisullu portutigilersinnaasut pinngortarput.
Ilulissat kangerluata paavani iluliarsuit ikkarlittarput, tassanilu akulloqquallugit angalanissamut periarfissaqarpugut. Pinngortitami misigisaq tupinnaannartoq Ilulissat tikeraarukku misiginngitsoorniaqinagu.periarfissaqarpugut. Pinngortitami misigisaq tupinnaannartoq Ilulissat tikeraarukku misiginngitsoorniaqinaguperiarfissaqarpugut. Pinngortitami misigisaq tupinnaannartoq Ilulissat tikeraarukku misiginngitsoorniaqinagu.
Ullumikkut aamma takusassarsiornissamut periarfissaqarluarpoq.
Takusassarsiornissamut immikkut piareersakkat pisiarisimagukkit ullumikkut inoqarfiusimasumut Sermermiunut pisuttuaanneqarnissat qilanaarisinnaavat.
Kangiata eqqaani nunaqarfik Sermermiut
Ilulissani ilulissat kusanaqisut nunaqarfiusimasumut Sermermiunut, illoqarfimmit kilometerit aappaa affaanik kujasinnerusumiittumut tunulequtaapput. Ukiut 4.000-it ingerlaneranni kulturit assigiinngitsut nunaqarfimmiipput, ullumikkullu suli tamaaniissimanerannut uppernarsaatinik takusassaqarpoq, imaassinnaavorli tamarmik ulloq taanna takussaanngitsut aputeqarsinnaammat.
Europamiut nunatsinnut pinnginneranni nunatsinni inuunerup ileqqullu oqaluttuassartaat tusarnaakkit, illukut takukkit nunalu qeriuaannartoq nammineq assannik malugiuk. Angalatsiarnermi tamatumani Nakkaaviup eqqaani nasiffimmit utimut aallassaagut.
Ualikkut nunaqarfimmut Oqaatsunut angallammik angalaartoqassaaq.
Nunaqarfimmut Oqaatsunut angalaarneq
Avammut akuleruppallaarnani nunaqarfeeqqani inuuneq nunatsinni immikkuullarissuuvoq. Internet fladskærmillu soorunami uagutsitulli pigaat, inuunerli allarluinnarmik ´sukkassuseqarpoq‘. Ukiorpassuunngillat matuma siorna nunatta inuisa amerlanerpaartaat nunaqarfinni sinerissami siammarsimasuni najugaqarmata. Ullumikkut inuit amerlanerpaartaat illoqarfinni najugaqalersimapput, Ilulissalli eqqaani suli sisamanik uummaarilluartunik nunaqarfeqarpoq. Taakkulu ilagaat Oqaatsut, aamma Rodebay-itut ilisimaneqartoq.
Ukiut hunnorujut arlalinni Oqaatsut arfannianit Holland-ermiuusunit ornigarneqartuartarsimavoq, tamannalu Rodebay-imik ateqaatigaa. Sulilu ulloq manna tikillugu Oqaatsunut arfernik akuttunngitsumik tulaassisoqartuarpoq.
Pinngortitamik kusanartumik avatangiisilerluni Ilulissanit 15 km-inik avannarpasinnerusumi inissisimavoq. Maanna 45-inik inoqarpoq, atuarfeeraqarpoq oqaluffeqarpoq niuertarfeqarpoq aammalu nammineq neriniartarfeqarpoq, taanna illorsuatoqqaniippoq H8-millu ateqarluni.
Kangianut isikkiveqarlutit Ilulissanilu iluliarsuit ataqqinarpaluttut naggammik takullugit ullut misigisaqarfioqisut pikkunartullu qaangiussimalersut, angerlamut utissaatit. Neriuppugut angalaarluarsimassasutit, nuannisarnissamut eqqissisimaarnissamullu piffissaqarluarlutit.
Timmisartumiit naggammik iluliarsuit Ilulissallu eqqaa kusanangaaqisumik takusaqassaatit
Aallarfissat akillu
DKK 4.745-miit
MALUGINIAGASSAQ: Ajoraluartumik nittartakatsinni kalaallisuumi toqqaannartumik inniminniineq periarfissaanngikkallarpoq. Angalanissaq inniminnerusukkukku, takornarissanut nittartakkatsinnut qallunaatuumut ingerlatinneqassaatit. Tassanngaanniit inniminniisinnaavutit.
Angalaneq normua: 6024
Februari-maaji
Ullut 4
Paasissutissat naleqquttut
Ajoraluartumik nittartakatsinni kalaallisuumi toqqaannartumik inniminniineq periarfissaanngikkallarpoq. Angalanissaq inniminnerusukkukku, takornarissanut nittartakkatsinnut qallunaatuumut ingerlatinneqassaatit. Tassanngaanniit inniminniisinnaavutit.
Immikkut maliginiaqugassat:
Angalanissamut ullussat piffissallu allatigulluunniit allanngortinneqarsinnaanngillat.
Angalanermi ilaanngillat
Ullup qeqqasiorneq
Unnukkut nerineq
Imeruersaatit
Angalanermut sillimmasiissut
Misigisassarsiorluni angalanerit
Nassatat nassarneqarsinnaasut
Tunniussassat 20 kg tigummiagassallu 8 kg (tigummiat annerpaaffigisinnaasaa: 55 x 40 x 23 cm).
Angallarluttut kaassuartakkamiittullu
Ajoraluartumik angalaneq angallarluttunut kaassuartakkaniittunullu naleqqutinngilaq. Angalaarnerit Nunatta Angalatitsivianit aaqqissuussat ajornassutsimikkut angalasunut angallarluttuunngitsunut naatsorsuussaapput. Kissaataasoq naapertorlugu angalasup pisariaqartitaa eqqarsaatigalugu, angalanerup piukkunnassusaa pillugu paasissutissiinissatsinnut soorunami piareersimavugut. Maluginiaruk nakorsaanermut tunngasutigut siunnersuinissamut piginnaasaqannginnatta, illit angallarluttutut Nunatta Angalatitsivianik oqaloqateqarneq tunngavigalugu angalanissaq una toqqarukku, nammineq akisussaaffigissavat.
Nunagisaq qimannagu Kalaallit Nunaanni sulinngiffeqarneq - staycation
Angalanerinnanngitsunik aammali toqqissisimanermik tuniniaagaqarpugut. Kalaallit Nunaannik immikkut ilisimasaqarpugut, nunalu avannaaniit kujataanut ilisimalluarlugu. Taamaatumillu sullitagut toqqissisimatilluartuarpagut. Aqqutaa tammaat.
Apeqqutissaqarpit? Angalatitsinermut immikkut ilisimasalittatta ilaannut saaffiginnigit.
Angassaguit uagut aqqutigaluta inniminniigit. Angalanissannik pilersaaruit allaffigisigut, periarfissarsiussavatsigit. Aamma 701107-mut sianernissamut tikilluaqquatsigit.