CSR

Sunniuteqarpugut

Angalanissanni Nunatta Angalatitsivia toqqarukku inuuninni puigugassarinngisannik misigisaqarnissannut qulakkeerneqassaatit. Nunarput nunarsuarmi ornitassanut tupinnarnerpaanut ilaajuaannassappat, akisussaassuseqarneq isumatusaarnerlu piumasaqaataapput.

Nunatta Angalatitsivia inuiaqatigiinni akisussaassuseqarluni suliuarpoq inuiaqatigiillu avatangiiserisavut paaralugit. Nunatsinni inuiaqatigiinnut iluaqutaasussamik, nunatsinni iliuuseqartussanut allanut sivisunerusunik aqqisuussaanerusunillu attaveqarnernik pilersitsiniarnitsinni alloriaqqinniarluta, annertunerusumik immitsinnut pisussaaffilerpugut.

Nunatta Angalatitsivia nunatsinnit pigineqartunit kisiartaavoq– tamatumalu peqatigisaanik Nuummi, Sisimiuni, Ilulissani Qaqortumilu immikkoortortaqarluta angalatitsiviit annersaraatigut. Taamaalilluta nunatsinni sorlaqarlutalu aalajaatsumik tunngaveqarpugut. Tamanna pisussaaffiliillunilu kajumissaarivoq.

Air Greenlandip ingerlatseqatigiiffimmi aqutsisutta, 2010-mi NP-iinni nunarsuaq tamakkerlugu inuiqatigiinni akisussaassuseqartumik ingerlatsiniaqatigiinneq”FN Global Compact” nunatsinni siliffeqarfinni siullersaalluni akueraa, Air Greenlandillu inuiaqatigiinni akisussaaqataanermut politikkia Air Greenlandimuinnaq atuunnani aammattaaq suliffeqarfissuup piginneqataalluni ingerlatseqatigiiffiinut- Nunatta Angalatitsivianuttaaq- atuuppoq. Taamaalilluta suliffeqarfittut NP-iinni nunarsuaq tamakkerlugu inuiqatigiinni akisussaassuseqartumik ingerlatsiniaqatigiinni (Global Compact) anguniakkanik eqquutsitsinissamut pisussaaffeqarpuguttaaq. Global Compact annertuvoq ilaatigullu inuit pisinnaatitaaffiinut, avatangiisinut akisussaaffeqarnermut, pissaanermik atornerluinermut akiuinermut il.il.  tunngassuteqarluni.

Tapersersuivugut…

Nunarput 56.000 sinneqartunik inoqarpoq. Taamaammat inuiaqatigiinnik ineriartortitsinermi ikiuuttussanik pimoorussisunik piginnaanilinnillu innuttaqarnissaq pisariaqartinneqarpoq. Nunatsinni innuttaasut tamarmik pingaaruteqarput. Isumarput naapertorlugu, nunatsinni suliffinnik illersuinissaq sulisunillu ilinniartitsinissaq, piginnaasat pikkoriffiillu pingaaruteqarput. Taamaammat sunniuteqarfigisinnaasorisatsinnik ukkassivugut:

• Meeqqat inuusuttullu
•  Ilinniartitaaneq
•  Kulturi timersornerlu
•  Nunatsinni pisiniarneq

Meeqqat inuusuttullu

Nunatta siunissai meeqqat inuusuttullu, inuiaqatigiinni soqutiginnillutik inooqataasinnaaqqullugit avatangiisini isumannaatsuni peroriartornissamut periarfissinneqassapput. Taamaammat Peqatigiiffik Kalaallit Meerartaat qanimut suleqatiginiarlugu aalajangerpugut. Peqatigiiffik Kalaallit Meerartaat nunatsinni meeqqat inuusuttullu atugaasa pitsaanerulernissaannik suliniuteqartuuvoq. Suleqatigiinnerput- ilaatigut suliniutinut annertuunut, annertuumik sunniuteqarsinnaasunut- maannalu aningaasaliinernik ingerlareersumik tunngaveqarpoq.

Ilinniartitaaneq

Nunatsinni inuusuttut piginnaasaqalernissaat, taakkulu inerisarnissaat Nunatta Angalatitsiviani siunertaapput. Tamatumunnga atatillugu, suliffeqarfiit lærlinginik ilinniartitsisinnaanikkut suliffimmilu sungiusarfissanik pilersitsisinnaanikkut, pingaaruteqartumik inissisimapput. Tamanna inuusuttut pisarialimmik sulinermik misilittagaqarnissaannik qulakkeereqataavoq. Sulinermik misilittagaqarnermut ilinniartitaanermullu ikiuunnissap qulakkeernissaannut peqataarusuppugut. Taamaammat uatsinni lærlingitut ilinniarfissamik ataavartumik minnerpaamik ataatsimik pilersitsivugut. Tamatuma saniatigut suna tamaat atorlugu sulinermik misiliinissamut periarfissamik neqeroorniarpugut. Sammisassanut inuusuttunut iluaqutaasussanut tapersersuinissaq kissaatigaarputtaaq.

Peqatigiiffimmi Kalaallit Meerartaanni Sapiik-qulequtsiullugu suliniummut immikkut tapiissuteqarpugut. Tassani inuusuttunik ilinniartunik tapersersuinissaq siunertaavoq.

Ima tapersersuivugut

Suliniummi tamatumani tunuliaqutaasoq tassaavoq Peqatigiiffik Kalaallit Meerartaat, suliniutip immikkoortuinut assigiinngisunut tunngatitanut aningaasatigut tapersiinissaq toqqarparput. Tamatuma saniatigut Nuummi sulisugut arlallit inuusuttunut ikorfartuisuupput, Inuusuttut ilaasa angalatitsivimmi sulinerup qanoq ittuunera takorusuppassuk matugut ammartapaguttaaq.

Kulturi timersornerlu

Kalaallit kulturiannik kinaassutsimillu siuarsaallunilu piujuartitsinissaq, taakkuninnga ukkassilluni suliniutinik aaqqissuussinernillu tapersersuinissaq, Nunatta Angalatitsiviata kissaatigaattaaq.

Timersoqatigiiffiit nunatsinni inuiaqatigiinni meeqqanik inuusuttunillu sammisaqartitsillutik, najukkani nunanilu tamalaani ikinngutitaartornernut attaveqalersitsinernullu suleqataanerat pingaaruteqarpoq. Suliniutinut imal. aaqqisuussinernut, timersornermik- qaffasissutsini tamani siuarsaasunut- taperseerusuppugut.

Nunatsinni pisiniartarneq

Air Greenland Group-imi peqataasutut, Air Greenlandip pisiniarnermut isumaqatigiissutaanut, pisiniarnitta NP-iinni nunarsuaq tamakkerlugu inuiqatigiinni akisussaassuseqartumik ingerlatsiniaqatigiit naapertorlugit pinissaanik qulakkeerisumut pisussaaffeqarpuguttaaq, taamaammallu inuiaqatigiinni akisussaaqataalluta.

Tamatuma saniatigut, nunap immikkoortuani niueqammik pilersuisumillu toqqaasinnaaneq Nunatta Angalatitsivianut pissusissamisoorportaaq. Taamaalilluta aningaasatiguinnaanngitsoq suliffiilli nunatsinniiginnarnissaannut ikiuunnikkuttaaq inuiaqatigiinnut tunniusseqataavugut. Piginnaasanik inerisaanermut taakkulu pigiinnarnissaannut ikiuuppugut.

Nunap immikkoortuini sulisutta atisassaannik pisiniartarnerput maluginiartariaqarpoq, nunatsinnilumi annikitsunik annertuunillu pisiniarnissaq anguniartarparput.

Ukiuni kingullerni nunatsinni annertunerusumik- pingaartumillu nunatsinni tusagassiorfinni nittarsaannissarput ilungersorluta sulissutigaarput. Tamatumani takoqqusaaginnarnata nunatsinni tusagassiuutinik nukittorsaavugut inerisaallutalu.