Suliffinnut atatillugu angalanerit ilisimasaqarluarfigaagut
Aqqutaa tamaat toqqissisimatissavatsigit
Air greenlandip nunattalu ilagaatigut
Foto: Air Greenland

Pitsaaqutit sullissinerillu

Nunatsinniit nunatsinnullu inuussutissarsiutinut atatillugu angalanernut immikkut ilisimasallit

Piffissaq aningaasallu sipaakkit

Nunatta Angalatitsiviani sullissatut- immaqa aamma ilaatigut nammineq eqqarsaatiginngisannik iluaqutissarpassuaqarputit. Illit suleqativillu kissaatissitut angalasinnaaqqullusi niuernermik ingerlatsinermut atatillugu angalanernik kinguneqarluartunik pilersaarusiornermut misilittagaqarnissaq piumassuseqarnissarlu piumasaqaataapput.

Ukiorpassuarni misilittagaqarpugut qaqugulu bilitsit arlaannik pisinissap imminut akilersinnaalluarnerunera illillu angalasutut tamatigut pitsaanerpaanik periarfissinneqarsinnaaqqullutit timmisartumut allamut nikinnissap assigisaasalu qanoq sivisusariaqartiginerat ilisimallugu.

Foto: Mads Pihl - Visit Greenland

Illit pillutit atavugut – tamatigut!

Qaquguluunniit uatsinnut attaveqarnissaq pisariaqartikkukku pissarsiassaajuaannarpugut. Pigaartuusup oqarasuaataa nal. ak. 24-ini ammasarpoq tamatigullu qallunaatut kalaallisullu akisarpugut. Tamatuma saniatigut Danmarkimi immikkoortortarput nunatsiniit nal. ak. sisamanik siusinnerusukkut ammartarpoq Danmarkimilu matoreernerisa kingorna suli ammasarluni.

Niuernermi ingerlataq attaveqarluarnermut tunngassuteqarpoq

Attaveqarluarneq unamilligassat aaqqiivigineqarnissaanni pingaarnersaavoq. Sullitatsinnut suleqatitsinnullu sivisuumik attaveqarpugut. Taamaammat uppernassuseq pitsaasumillu kiffartuussineq pissusissamisoorluinnartutut isigaagut.

Sullitatta ilisimaarilluarpaatigut – taakkulu uagut ilisimaaraagut. Uatsinni normuinnaanngilatit. Attavigigutsigut kiffartuussineq pitsaasoq pingaarnerpaatissavarput.

Suliffeqarfissuarmut Air Greenland-imut ilaavugut Nuummilu, Ilulissani Sisimiunilu allaffitta saniatigut Københavnimi Aalborgimilu allaffeqarluta. Tamatuma saniatigut World of Greenland piginneqataaffigaarput nunarpullu tamakkerlugu qanimut suleqateqarluta.

Iluaqutitai kiffartuussinerillu-naatsumik oqaatigalugit

Nunatsinnut, nunatsinniit nunatsinnilu inuussutissarsiummut atatillugu angalanerit immikkut ilisimasaqarfigaagut.

Nunatsinnut, nunatsinniit nunatsinnilu inuussutissarsiummut atatillugu angalanerit immikkut ilisimasaqarfigaagut nunarpullu isorartoqisoq tamaat ilisimaaralugu. Ukkassinerput ilisimasagullu angalasumut ulapaartumut immaqa nunatsinni sumiiffinnut arlalinnut angalasussanut imal. nunatsinniit nunarsuup sinneranut ingerlaqqittussanut aallartussanut aalajangiisuupput. Aqqutaa tamaat toqqissisimatissavatsigit.

Tulliani inuussutissarsiummut atatillugu angalanissannut attavigisigut

Nittartagarput NAIA aqqutigalugu ulluinnaat inuussutissarsiorfinnut sulisunullu ajornannginnerulaalersippagut.

Nunatta Angalatitsiviata inuussutissarsiutilinnut nittartakkatsinnut NAIA-mik atuisutut saqqummiussivigineqarnissaq ilinnut neqeroorutigaa. Tassani angalanermut politikkit maleruagassallu suut sulisut angalanerminni malittarissagaat suliffeqarfiit namminneq nassuiassavaat. Internetsikkut NAIA atorlugu inniminniinikkut illit nammineq kinguneqarluartumik, pisariitsumik akikitsumillu pilersaarusiorlutillu bilitsinik inniminniillutillu angalanissanik pisisinnaavutit.

Nunarput ilisimavarput

Inuussutissarsiummut atatillugu angalanernut siunnersortigut tamarmik nunatsinni inunngorlutillu peroriartortuunngikkunik sivisuumik maani najugaqarsimasuupput. Tamanna nunatsinnik ilisimaarinnilluartuunitsinnik ilisimasallu attaveqarfiillu taakku ilinnut iluaqutaanissaannik isumaqarpoq. Angallannikkut pissutsit suullu angalanissavit pilersaarusiornerani eqqarsaatigisassat nutarterivigiuarpagut.

Bilitsit akunnittarfillu

Nunarsuaq tamakkerlugu timmisartortitseqatigiit kattuffianni IATA-mi angalatitsisartutut nunarsuarmi timmisartortitseqatigiiffinnut tamangajannut angalanissamut bilitsiliisinnaavugut. Nunarsuaq tamakkerlugu timmisartortitseqatigiiffinnut 400-inut, akunnittarfinnut 80.000-it sinnilinnut nunanilu 90-it sinnerqartuni biilinik attartortitsisarfinnut 30-it sinnilinnut periarfissaqarpugut. Allatut oqaatigalugu: Apuuffigerusutannut apuutissaqaarpatsigit.

Ilinnut iluaqutissartaa tassaavoq angalaffiusinnaasunut, bilitsinut akinullu internetsikkut illit nammineq nassaarisinnaasannit amerlanerujussuarnut periarfissaqarnerput. Timmisartortitseqatigiit akornanni isumaqatigiissutit (timmisartortitseqatigiit akornanni nassatanik isumaginninneq pillugu maleruagassat) ilisimagatsigit nassatannik pisariaqanngitsumik tunniusseqataartariaqassanngilatit.

Biilimik attartorneq allat akigititaannit akisunerunngitsoq iluaqutitalillu

Nunatta Angalatitsivia aqqutigalugu biilimik attartorsinnaavutit immikkullu iluaqutissarsillutit. Nunatsinni sumiiffinni tamani biilinik attartorsinnaanngilatit sumili tamatuma ajornannginnera ilisimavarput. Danmarkiliassaguit nunamulluunniit allamut angalassaguit, biilimik allat akigititaannit akisunerunngitsumik attatornissamut aamma ikiorsinnaavatsigit! Biilinik attatortitsivinnut Europcar-imut Bookcar-imullu pitsaasunik isumaqatigiissuteqarpugut, ilinullu tamanna iluaqutissartarpassuaqarpoq:

  • Akit allat akigititaannit qaffasinnerunngitsut
  • Killeqanngitsumik angalasinnaaneq
  • Tamakkiisumik sillimaserneqarneq! Ajoqusernermi, tilliffigitinnermiluunniit nammineq akiligassaqannginneq
  • Akeqanngitsumik inuup ajoqusersinnaaneranut – ajutoorsinnaanermullu sillimaserneqarneq kiisalu annertuumik ajutoornissamut tamakkiisumik sillimmaserneq (tassalu nammineq akiligassaqannginneq!)
  • Akeqanngitsumik attartoqateqarneq*
  • Meeqqap issiavia akeqanngitsoq* (nalinginnaasumik ullormut akia 180 kr. miss.)
  • Siumoortumik akiliisariaqannginneq
  • Inniminniinnerup akeqanngitsumik atorunnaarsinneqarsinnaanera

* Iluaqutissartaasut taakku pissarsiarisinnaassagaanni inniminneereersimanissat piumasaqaataavoq. Taamaammat inniminniinermi tamatuma oqaatiginissaa eqqaamajuk.

Biilinik attartortitsisarfiit arlaannik iluarinerusaqaruit taakku aqqutigalugit neqeroorsinnaagajuppugut. Biilinik attartortitsisarfiit amerlanersaat isumaqatigiissuteqarfigaagut. Iluaqutitaasulli qulaani taakkartukkat qulakkeersinnaajuaanaanngilagut. Angalanissannut biilimik attartugassannik akigissaartitsiniarlutit attavigisigut.

Ataatsimiinnerit, isumasioqatigiinnerit ataatsimeersuarnerillu

Ataatsimeersuarnernut, isumasioqatigiinnernut ataatsimiinnernullu pitsaasunik periarfissiinissamut immikkut ilisimasaliuvugut. Tamatigut illoqarfiup qeqqani tamanut qanittumi akunnittarfimmi, eqqortunik atortorissaarutilimmi inissarsisinnaanngorlutit, Nunatsinni, Københavnimi Islandimilu akunnittarfinnut pitsaasunik isumaqatigiissuteqarpugut.

Ukiut ingerlanerini suliffeqarfinnit angalanerit ikittunit- soorlu arfineq pingasuniit untritillit arlallit pallillugit peqataasulinnik aaqqisuussisarpugut illillu suliffeqarfiit ikiorsinnaassagipput qularutissaanngilaq.

Ataatsimoorluni angalanernut immikkoortortarput suliffeqarfinneersut angalanissaannik isumaginninnissamut immikkut ilisimasaqarpoq. Tulliani ataatsimiinnissat, isumasioqateqarnissat assigisaaluunniit pillugu piumasaqaatitaqanngitsumik oqaloqateqarnissannut attavigisigut.

Soorunalimi kalaallisut qallunaatullu oqaaseqarpugut

Sukkulluunniit -ulloq unnuarlu attavigigutsigut- kalaallisut qallunaatulluunniit oqaluussinnaavatsigut. Kalaallit Nunaanni suliffeqarfittut tamanna pissusissamisoorluinnartutut isigaarput.

Nunatsinni angalanermut siunnersortitta amerlanersaat oqaatsinik marlunnik pingasunilluunniit atuisuupput taamaammallu tamatigut oqaatsit illit nammineq atorusunnerusatit atorlugit oqaluussisinnaallutik.

Pigaartuusup oqarasuaataa aamma kalaallisut oqaluussiviusinnaavoq

Pinasuartumik ammarsarfitta avataani saaffiginninnerni tamatigut pigaartutta oqarasuaataagut pissarsiarisinnaavatsigut. Taama pisoqartillugu inummik nammineq oqaaseqatigisamik ingerlariaqqinnissannullu ikiuussinnaasumik oqaluussisinnaaneq immikkut toqqissinarpoq. Pigaartutta oqarasuaataa nunatsinniit akisarmat toqqissillutit sianerfigisinnaavatsigut kalaallisullu qallunaatulluunniit ikiorserneqarlutit.

Inuussutissarsiutilittut sullitatta 96%-iisa allanut innersuukkusuppaatigut.

Angalanerinnaat tuniniarnagit toqqissisimanerli aamma tuniniarparput. Nunarput pillugu immikkut ilisimasaqarpugut nunalu avannaaniit kujammut tamaat ilisimallugu.

Foto: Lisa Michele Burns - Visit Greenland

Apeqqutissaqarpit? siunnersortikkusuppilluunniit? Sulisutta angalanermut immikkut ilisimasallit arlaat aperiuk.

Inuussutissarsiutilinnut angalatitsivik sullissinera qaffasissumik pitsaassusilik kissaatigaajuk? Inuussutissarsiummut atatillugu angalaninnut tunngasumik apequtissaqarpit? imal. angalanissamut piumasaqaatitit aallaavigalugit aalajangersimasumik neqeroorfigineqarnissamik kissaateqarpit? Apeqqutivit akinissaannut piareersimavugut.

Kontakt

Kalaallit Nunaat:
+299 70 11 07
booking@greenland-travel.gl

København:
+45 3313 10 11
erhvervcph@greenland-travel.dk

Adresse

Nunatta Angalatitsivia
Aqqusinersuaq 3A
3900 Nuuk

Grønlands Rejsebureau
Wilders Plads 13A, 1.
DK – 1403 København K

Åbningstider

Ataasinngornermiik
tallimanngornermut:

Oqarasuaat:
9:00-16:00

Iserluni saaffiginnittarfik:
Kalaallit Nunaat: 10.00-15.00
København: 9.00 – 15.30

Følg os

  • Rejsegarantifonden normu 351
  • IATA agent normu 17 201 041
  • CVR normu 32150756
  • Privatlivspolitik