Ulloq 1: Nuumiit – Ilulissanut angalaneq, illoqarfimmi kulturikkut oqaluttuarisaanera tunngavigalugu angalaarneq

Sisamanngornermi illernartumi Nuummiit Ilulissiassaagut, timmisartumiilli Ilulissat eqqaanni immami ilulissat takulernerisigut, ilulissat illoqarfiisa pingaarnersaannut tikilluaqquneqassaatit. Ilulissani mittarfimmiit akunnittarfimmut ingerlanneqassaatit.
Angalanermi matumani angalaarnernik sisamanik saniatigut pisisoqarsinnaavoq. Ullumikkut angalaneq aallarnerlugu, angallassisoqarluni Ilulissat illoqarfianni angalaarnissamut periarfissinneqassaatit. Tassani illoqarfik ilisarissavat angallassisullu illit nammineq misissorsinnaasatit toqqarsinnaavai.

Kulturikkut oqaluttuarisaaneq tunngavigalugu illoqarfimmi angalaarneq (immikkut pisiarineqarsinnaasoq)
Amerlasuut ima oqartarput ”nammineq illoqarfimmi angalaarsinnaavugut”. Aap, tamaaliortoqarluarsinnaavoq; kulturikkulli oqaluttuarisaaneq tunngavigalugu angalaarnermi tamanna itinerusumik sammineqassaaq. Misigisassarsiornerit kalaallit kulturiannik oqaluttuariusaanerannillu paasinninnerunermik, nunatsinni misigisassanut allanut tamanut paasinninnerulersitsisussamik aallarneruk.
Ilulissat 1741- mi tunngavilerneqarpoq, ullumikkullu nunatsinni illoqarfiit annersaasa pingajoraat 4500-it sinnilinnik inulik. Illoqarfimmi angalaarnermi matumani illoqarfiup oqaluttuassartaa, kalaallit kulturiat Qalasersuup killeqarfianit 300 km-inik avannarpasissumi nutaaliaasumik inuuneq, angallassisup oqaluttuarissavai.

Aqqutaani umiarsualivimmi aalisartut, kalaalimineerniarfimmi tuniniaasut takuniassavagut Knud Rasmussenillu illu inunngorfia Zionillu oqaluffia qisummik sanaaq saneqqutissallutigit.

Ulloq 2: Nunaqarfiusimasumut Sermermiunut angalaarneq

Tallimanngornerq tannaartumi ullaakkorsioreernermi naalagiarnissamut periarfissaqarpoq. Tamatuma kingorna Ilulissat kangerluata eqqaani nunaqarfiusimasumut angalaarnissamut periarfissaqarpoq:

Ilulissat kangerluannut nunaqarfiusimasumullu Sermermiunut angalaarneq (immikkut pisiarineqarsinnaasoq)
Ilulissani ilulissat kusanaqisut nunaqarfiusumisumut Sermermiunut, illoqarfimmiit kujammut kilometerit aappaa affaanik ungasissusilimmiittumut tunuliaqutaapput. Ukiut 4000-it ingerlaneranni inuitkulturit assigiinngitsut tassani najugaqartarsimapput, ullumikkullu tassaniissimanerannut uppernarsaatissarpassuit suli takuneqarsinnaapput. Europamiut takkutinngikkallarmata kalaallit inuunerat ileqquilu pillugit oqaluttuat tusakkit, illukut attakullu takukkit, illillu nammineq assannik nuna qeriuaannartoq malugiuk.

Angalanissanut taakkununnga tunngatillugu amerlasuut aperisarput ”nammineq angallavigisinnaanngilakka?”. “aap, taamaaliorsinnaavutit”. Uagulli misigisartakkagut naapertorlugit nunatsinni siullerpaamik asimi angalanissami angallassisoqarnissaq amerlasuut toqqissinartippaat.

Aammami oqaluttuarisaanermut tunngasunut nammineq naniniarnissaat ajornakusoorsinnasunut tikkuunneqarneq ilaavoq, allanillumi peqateqarluni misigisaqarneq nuannerluinnartuulluni. Pisulluta utimut aallartinnata “Nakkaaviup” eqqaani Ilulissat kangerluannut alianaatsumik isikkivilimmi unillatsiarluta kaffisussaagut/tiitussaagut.

Ulloq 3: Ilulissani nammineq angalaarneq (imal. qimusserneq)

Poorskip arfininngornerani ulloq inuup nammineq sumut atorniarlugu aalajangissavaa. Piumaguit qimusserneq misilissinnaavat.
Nal. ak. marluk qimusserneq (immikkut pisiarineqarsinnaasoq)
Ilulissat kangerluata paava aasami ukiumilu isigisaq alutornarluinnartuuvoq. Qattunersat maniitsut ingerlavissaapput qimmillu ammukajaatigut unittaatitut atortarnerat qamutit tunuiniit saaviniillu misigisinnaassavatit. Qimussit nunatsinnut ilisarnaatit nukittunersaasa ilagaat Inuillu akornanni ukiuni tuusintini atorneqarsimapput. Angallatit amerlanngillat isikkumikkut teknikkikkullu allanngoratik ukiuni taama amerlatigisuni atasut: qimmit nuannaartut anulerlugit qamutinut qisunnut pitutat. Misigisaq nassuiarneqarsinnaanngilaq– misilittassaavoq.

Illoqarfimmi angalaarneq
Ilulissat 4.500 missaanik inullit amerlaqataannillu qimuttunik qimmillit, nunatsinni illoqarfiit annersaasa pingajoraat. Aasami aalisartut ulapputtarput aalisariuteeqqallu umiarsualivimmiit tassungalu uteqattaartuupput. Qamutit taamatuttaaq qimmit aasaanerani qattunersarasaartumi qasuersaarlutik uninngasarput.
Ullumikkut ulloq illit nammineq sumut atussallugu aalajangissavat, periarfissarpassuaqarporlumi. Assersuutigalugu ulloq illoqarfimmi inuunermik misigisaqarnissamut atorsinnaavat, qanga pisunut utilaarlutit katersugaasivik alianaatsoq Knud Rasmussenip inunngorfianiittoq iserlugu oqaluttuarisaanerup suluppalua malugisinnaavat
Aammami kangerlummut isikkivik qatsussassaanngilaq …

Nerersuarneq
Poorskip arfininngornerani, tamannalu akunnittarfiup neriniartarfiani tallimanik immikkoortulimmik nerersuarnermik (imeruersaatit ilanngunnagit) nalliussissavarput. Unnuk nuannissaqaaq.

Ulloq 4: Ilulissat kangerluanni angallammik angalaarneq

Poorskip ullua.

Ullumikkut Ilulissat kangerluanni angallammik nuannersumik angalaarnissamut periafissaqassaatit.
Ilulissat akornanni angallammik angalaarneq (immikkut pisiassaq)

Ilulissanut tikeraat tamangajalluinnarmik aamma ilulissat akornanni angallammik angalalluni minnerpaamik ataasiarluni misilinnissaa toqqartarpaat.

Ulloq unnuarlu ilulissat 40 millioner tonsit sinneqartut sermimit iigartartumiit Ilulissat kangerluannut aniasarput. Tamatuma kingunerisaanik iluliarujussuit sanimut tukimullu meterinik untritilinnik arlalinnik angissuseqalersinnaasut 100 meterisullu portutigilersinnaasut pinngortarput.

Ilulissat kangerluata paavani iluliarsuit ikkarlittarput, tassanilu akulloqquallugit angalanissamut periarfissaqarpugut. Pinngortitami misigisaq tupinnaannartoq Ilulissat tikeraarukku misiginngitsoorniaqinagu.

Ulloq 5: Nuummut uterneq

Poorskip aappaani ullaaq aallarnissavarput mamartunik ullaakkorsiorluta. Illoqarfimmiinninni illoqarfimmi naggataamik angalaarsinnaavutit ilisarisimasaqaruilluunniit alakkalaarnissaat angumerisinnaassavat.

Ullut nuannerluinnartut qaangiuppata ualikkut Nuummut utissaagut. Timmisartumiit tamaat qulangerlugu isikkivimmiit tupinnaannartumiit Ilulissat kangerluanniittut iluliarsuit naggataamik takussavatit.