Ulloq siulleq: Nuummiit Ilulissanut timmisartorneq, kulturi oqaluttuarisaanerlu misigisassarsiorfigalugit illoqarfimmi angalaarneq

Sisamanngornermi illernartumi Nuummiit Ilulissiassaagut, timmisartumiilli Ilulissat eqqaanni immami ilulissat takulernerisigut, ilulissat illoqarfiisa pingaarnersaannut tikilluaqquneqassaatit. Ilulissani mittarfimmiit akunnittarfimmut ingerlanneqassaatit.
Angalanermi matumani angalaarnernik sisamanik saniatigut pisisoqarsinnaavoq. Ullumikkut angalaneq aallarnerlugu, angallassisoqarluni Ilulissat illoqarfianni angalaarnissamut periarfissinneqassaatit. Tassani illoqarfik ilisarissavat angallassisullu illit nammineq misissorsinnaasatit toqqarsinnaavai.

Kulturikkut oqaluttuarisaaneq tunngavigalugu illoqarfimmi angalaarneq (immikkut pisiarineqarsinnaasoq)

Amerlasuut ima oqartarput ”nammineq illoqarfimmi angalaarsinnaavugut”. Aap, tamaaliortoqarluarsinnaavoq; kulturikkulli oqaluttuarisaaneq tunngavigalugu angalaarnermi tamanna itinerusumik sammineqassaaq. Misigisassarsiornerit kalaallit kulturiannik oqaluttuariusaanerannillu paasinninnerunermik, nunatsinni misigisassanut allanut tamanut paasinninnerulersitsisussamik aallarneruk.
Ilulissat 1741- mi tunngavilerneqarpoq, ullumikkullu nunatsinni illoqarfiit annersaasa pingajoraat 4500-it sinnilinnik inulik. Illoqarfimmi angalaarnermi matumani illoqarfiup oqaluttuassartaa, kalaallit kulturiat Qalasersuup killeqarfianit 300 km-inik avannarpasissumi nutaaliaasumik inuuneq, angallassisup oqaluttuarissavai.

Aqqutaani umiarsualivimmi aalisartut, kalaalimineerniarfimmi tuniniaasut takuniassavagut Knud Rasmussenillu illu inunngorfia Zionillu oqaluffia qisummik sanaaq saneqqutissallutigit.

Ullut aappaat: Ilulissani nammineq angalaarneq imal. nunaqarfiusimasumut Sermermiunut angalaarneq immaqalu qamuteralammik imal. qulimiguulimmik angalaarneq (immikkut pisiassat)

Tallimanngorneq tannaartoq – ullaakkorsioreernermi naalagiartoqarsinnaavoq. Tamatuma kingorna Kangiata Sulluata eqqaani nunaqarfiusumasumut angalaartoqarsinnaavoq:

Kangiata Sulluanut nunaqarfiusimasumullu Sermermiunut angalaarneq (misigisassarsiorluni angalaarnernut ataatsimoortunut ilaasoq)

Ilulissat kusanartut nunaqarfiusumasumut Sermermiunut, Ilulissaniit km-it appaa affaanik kujasinnerusumiittumut tunuliaqutaapput. Ukiut 4000-it ingerlanerini inuit kulturit assigiinngitsut tassani najugaqartarsimapput, ullumikkullu amiakkui, tamaaniissimanerannut uppernarsaatit, suli takuneqarsinnaapput. Europamiunit tikinneqanngikkallarnermit kalaallit inuunerat ileqqutoqaallu pillugit oqaluttuat tusarnaakkit, illukut attakullu takukkit nunalu qeriuaannartoq attorlugu nammineq malugiuk.

Angalaarnissani taakkunani amerlasuut aperisarput ”Nammineq angalaarsinnaanngilanga?”. “Aap, taamaaliorsinnaavutit”uagulli misigisarput naapertorlugu, nunatsinni asimi angalaaqqaarnissani angallassisoqarnissaq toqqissinartsinneqartarpoq.

Tamatuma saniatigut sumiiffinnik oqaluttuarisaanermut tunngasunik, nammineq naniuminaatsinneqarsinnaasunik tikkuussisoqartarpoq, allallu peqatigalugit misigisanik avitseqateqarneq nuannerluinnartuusarluni. Utertsinnata “Arnaqquassaap qunnerata ”eqqaani Kangiata Sulluanut isikkivigeqisumi unillatsiarluta kaffisorlutalu tiitussaagut.
Allarluinnarmik aamma misiliisinnaavutit:

Nal. ak. pingasuni qamuteralanneq (immikkut pisiassaq)

Qamuteralanneq misigisaq pissanganartuuvoq, motoorinik sakkortuunik sukkalisaarnermillu misiliivik! Nunatsinni ukiukkut qamuteralanneq nuannerineqarluartuuvoq. Aput silalu apequtaallutik angallavipput allanngorarsinnaavoq. Aallaqaammut nalinginnaasumik Ilulissat timaani qanittumi, qaqqap sivingarnani aqqut sangujoraartoq atoorlugu “qunneq” aqqusaarlugu qummukartarpugut. Qattunersap qaaniit illoqarfimmut Qeqertarsuullu tunuanut isikkivigilluinnartuuvoq. Qamuteralanneq, tatsit sikusimasut qaqqalu aqqusaarlugit ingerlaqqissaaq. Aqqutaani isikkivigilluinnartumut unilluta kaffisorluta/tiitorluta ilorrisimaassaagut.

Suut tamaasa qulangerlugit aamma isiginnaarsinnaavatit.

Qulimiguulimmik angalaarneq (immikkut pisiassaq)

Qulimiguulimmik angalaarneq UNESCO-ip nunarsuatsinni eriagisassatut kingornussat allattorsimaffianniittup qiterpiaata tikinnissaanut periarfissatuaavoq. Immakkut angallammik imal. pisulluni kangerluup qinnguaniittoq sermeq iigartartoq annertoqisoq qanillineqarsinnaanngilaq.

Kangiata Sermia (iigartartoq) nunarsuup affaani avannarlermi sermini iigartartuni aniatitsinerpaavoq, ullullu tamaasa ilulissanik 43 millioner tonsinik aniatitsisarluni. Sermeq iigartartoq km-i ataaseq sinnerlugu issussuseqarpoq km-inillu arfineq marlunnik silissuseqarluni. Ilulissat aniasut pinngortitallu nukissui taama annertutigisut takullugit nalissaqanngilaq.

Qulimiguulik Ilulissani mittarfimmiit qangattassaaq, isumannaallisaaneq inatsisillu malillugit qaqqat, tatsit, kuuit Kanguatalu Sullua qulaallugit pukitsumi timmissalluni. Tamatuma kingorna sermersuup killinganiittoq qaqqaq tikissavarput. Tassani nal. ak. affaata missaani takusat alutorsaatigissavagut.

Utimut sermip iigartartup sinaa qulaatissavarput Kangiatalu Sullua malillugu km-it 70-it illoqarfimmut uterluta. Ilulissat annerpaat illoqarfiup silatinnguani marrarmut sermip iigartartup pilersitaanut ikkarlittartut, angalanerput tupinnaannartumik naggasissavaat.

Ullut sisamaat: Ilulissani nammineq angalaarneq imal. qimusserneq (immikkut pisiassaq)

Ullumi sapaat eqqissisimaarfigisinnaavat.

Illoqarfimmi

Ilulissat nunatsinni illoqarfiit annersaasa pingajoraat, 4500 missaannik inoqarpoq amerlaqataannillu qimuttunik qimmeqarluni. Aasami aalisartut ulapputtarput, aalisariuteeqqallu umiarsualivimmiit avalakaasarlutik. Qamutit qimmillu uninngapput – qimmit aasaanerani nunami qattunerasaami qasuersaartarput.

Ullumikkut ulloq illit nammineq atugassat periarfissarpassuaqarpoq. ass. illoqarfimmi inuunerup inuillu akornanni qanoq innerup misiginissaannut, qanga pisunut utilaarluni Knud Rasmussenip inunngorfigisaani katersugaasivimmi alianaatsumi, oqaluttuarisaanermut qanillisutut misigalutit, ulloq atorsinnaavat.

Aammami Kangiata Sulluanut isikkivik qatsussassaanngilaq …

Immaqaluniinniit qimusserusussinnaavutit?

Nal. ak. appaata affaani qimusserneq (misigisassarsiorluni angalaarnissat ataatsimoortut ilaat)

Qimussit nunatsinni ilisimaneqarnerpaat ilagaat, inuillu akornanni ukiuni tuusintini ileqquusimalluni. Angallatit piffissami taama sivisutigisumi isikkumikkut sannaamikkullu allanngortinneqaratik atasimasut amerlanngeqaat: Qimmit qiimasut anullit qamutinut qisunnut pitussimasut. Misigisaq nassuiarneqarsinnaanngilaq – misilittariaqarpoq.
Amerlanertigut Ilulissat eqqaanni narsakkut manissukkut qimussertoqartarpoq. Qimussiussisup saniatigut qamutini marluussaasi, taamaammat kisimiillutit inniminniisimaguit allamik angalaqateqarsinnaassaatit, taamaalillusi marluullusi misigisassinnik avitseqatigiissaasi. Qimmit tamarmik assigiinngillat, ilaquttat ikinngutillu ilagalugit qimusserniarussi, tamannarpiaq pissutigalugu angalaarneq tamakkerlugu ingiaqatigiissinnaanissarsi qulakkeersinnaanngilarput. Qungatsikkut qitikkullu ajornartorsiuteqaruit imal. pisussinnaanngikkuit taama angalaarneq ilinnut naleqqutinngilaq. Peqataasussat aqqaneq aappeereersimassapput.

Ulloq 4: Ilulissat kangerluanni angallammik angalaarneq

Poorskip ullua.

Ullumikkut Ilulissat kangerluanni angallammik nuannersumik angalaarnissamut periafissaqassaatit.
Ilulissat akornanni angallammik angalaarneq (immikkut pisiassaq)

Ilulissanut tikeraat tamangajalluinnarmik aamma ilulissat akornanni angallammik angalalluni minnerpaamik ataasiarluni misilinnissaa toqqartarpaat.

Ulloq unnuarlu ilulissat 40 millioner tonsit sinneqartut sermimit iigartartumiit Ilulissat kangerluannut aniasarput. Tamatuma kingunerisaanik iluliarujussuit sanimut tukimullu meterinik untritilinnik arlalinnik angissuseqalersinnaasut 100 meterisullu portutigilersinnaasut pinngortarput.

Ilulissat kangerluata paavani iluliarsuit ikkarlittarput, tassanilu akulloqquallugit angalanissamut periarfissaqarpugut. Pinngortitami misigisaq tupinnaannartoq Ilulissat tikeraarukku misiginngitsoorniaqinagu.

Ulloq 5: Nuummut uterneq

Poorskip aappaani ullaaq aallarnissavarput mamartunik ullaakkorsiorluta. Illoqarfimmiinninni illoqarfimmi naggataamik angalaarsinnaavutit ilisarisimasaqaruilluunniit alakkalaarnissaat angumerisinnaassavat.

Ullut nuannerluinnartut qaangiuppata ualikkut Nuummut utissaagut. Timmisartumiit tamaat qulangerlugu isikkivimmiit tupinnaannartumiit Ilulissat kangerluanniittut iluliarsuit naggataamik takussavatit.