SULIFFINNUT ATATILLUGU ANGALANERIT ILISIMASAQARLUARFIGAAGUT AQQUTAA TAMAAT TOQQISSISIMATISSAVATSIGIT AIR GREENLANDIP NUNATTALU ILAGAATIGUT

Tikilluarit.

Nunarput uummammioraarput

Nunarput immikkut ilisimasaqarfigaarput avannaaniillu kujammut tamaat ilisimaaralugu. Ukkassinitta ilisimasattalu angalatitsisutut pitsaanerpaanngortippaatigut. Kalaallisut oqaatsit atorpagut. Kulturi ilisimaaraarput. Maani pissutsinik soqutiginnittuuvugut suliniutinullu tamanut iluaqutissanut tapersersuisuulluta. Nunarput uummammioralugu taamaaliorpugut.

Kiffartuussineq pitsaalluinnartoq

Soorunami nunarput immikkut ilisimasaqarfigaarput – angallaviit aallarfissat, akunnittarfiit unnuisarfiillu tamaasa immikkut ilisimavagut. Bilitsinik akikinnerpaanik imal. angalanissamik piletornerpaamik, akunnittarfimmik alianaannerpaamik imal. unnuiffissamik akikinnerpaamik pissarsiorsinnaavugut –sinerissami avinngarusimanerpaaq ornitassarigukku apuunnissat qulakkeersinnaavarputtaaq.

 

Illit angalanissannut eqqorluinnartumik aaqqisuusissaagut…

Qaffasinnerpaamik pitsaassusilimmik sullissisunik sulisoqarluni ukiorpassuillu misilittagaqarfiulluni Nunatta Angalatitsivia angalanerpit pitsaanerpaanissaanut qularnaveeqqusiivoq. Nunatsinni angalanermi unammilligassat ilisimaaraagut – aaqqiissutissalli aamma ilisimaaralugit.

Angalanissavit imal. feeriarnissap ataatsimut pilersaarusiornissaanut Nuummi allaffitsinni sulisut arfineq pingasut ilinnik kiffartuussinissamut piareersimapput. Sisimiuni sulisut pingasut Ilulissanilu marluk angalanissavit pilersaarusiornissaanut ikiorniarlutit piareersimapputtaaq. Københavnimi qitiusumik allaffeqarfitsinni sulisut- suliassanik immikkut pisarialinnik suleqataasut 16-iuvugut.

________________________________________________________________________

 

Misigisassarsiorluni angalanernut inuussutissarsiummullu atatillugu angalanernut qitiusoq

Nunarsuaq tamakkerlugu angalatitseqatigiiffiit nunatsinnik immikkut ilisimaarinnittut annersaat.

Nunarsuaq tamakkerlugu angalatitseqatigiiffiit nunatsinnik immikkut ilisimaarinnittut annersaat.

Angalanissanik pisineq tatiginassutsimut tunngassuteqarpoq uagullu pisinnaanerput tamaat atorlugu angalalluarnissat ilinnut qulakkeerniarparput. Tamatigut pitsaanerpaamik siunnersorsinnaajumallutit isumaqatigiissutigut malitseqartittuarpagut, unnuisarfiillu pitsaassusaat neqeroorutillu ineriartornerat malinnaavigiuarlugit. Neqeroorutinik inerisaanitsinni atuisorisimasatta angallassisartuttalu isummat saqqummiussaat tusarniartarpagut misiliillutalu angalasarluta.

Toqqissisimaneq

Danmarkimi angalatsitsiviit peqatigiiffianni ilaasortaavugut nunarsuarlu tamakkerlugu timmisartortitseqatigiit kattuffianni IATA-mi angalatitsisartuulluta – angalatitsivittut pimoorussisuuneq ilinnik toqqissisitsisussaq. Soorunalimi aamma angalanermi qularnaveeqqusiinermut aningaasaateqarfimmut (Rejsegarantifonden) ilaasortaavugut.

Nunarsuaq tamakkerlugu timmisartortitseqatigiit kattuffiat IATA

Nunatta Angalatitsivia nunarsuaq tamakkerlugu timmisartortitseqatigiifiit kattuffianni IATA-mi (International Air Transport Association) ilaasortaavoq. IATA-mi angalatitsisartutut immikkut piginnaasalittut uppernarsaasikkatut, sulisorisatta ilinniartitaanissaannut piumasaqaatit sakkortuut saniatigut, akiliisinnaassuseqarneq eqqarsaatigalugu aningaasaqarnermut tunngatillugu piumasaqaatit Angalatitsiviup maleruassavai.

Danmarkimi angalatitsiviit peqatigiiffiat

Danmarkimi angalatitsiviit peqatigiiffianni (DRF) ilaasortaavugut. Danmarkimi angalatitsiviit peqatigiiffianni ilaasortanngussagaanni ilinniarsimasutut piginnaasatigut aningaasaqarnikkullu piumasaqaatit arlallit eqquutsinneqassapput.

Nioqqutigisanik naleqalersitsisumut assissaqanngitsumut Air Greenland Group-imut ilaaneq
Nunatta Angalatitsivia suliffeqarfissuarmut Air Greenland-imut ilaavoq.

Suliffeqarfissuup immikkut piginnaasaqarfii nunatsinnilu suleqatitut attaveqarfigisat ilinniarsimasut amerlaqisut uatsinni periarfissaammata, atuisutut ilinnut tamanna immikkut naleqarpoq. Air Greenland Groupimi Air Greenlandip Nunattalu Angalatitsiviata saniatigut Ilulissani Hotel Arctic- World of Greenlandilu ilaapput.

Air Greenland

Nunatta timmisartortitseqatigiiffia 1960 -imi ”Grønlandsfly”-mik atserneqarluni pilersinneqarpoq. Ingerlatseqatigiiffik 2002-mi Air Greenland-imik atserneqarpoq pilersinneqarnerminiillu maannamut ineriartupiloorsimalluni. Immammut mittartuniit sukkasuulianut, qulimiguullit atorlugit kiffartuussinermiit suluusalinnik assartuussinermut.

Air Greenland
Hotel Arctic

Hotel Arctic Ilulissani akunnittarfiuvoq sisamanik ullorialigaq tallimanillu ullorialikkamik ataatsimeersuarfissalik. Tassani inissat 90-iupput taakkunannga pitsaanerit 22-illutik suli pitsaanerit 21-illutik pitsaanerpaallu (suite) qulaaluaallutik. Taakku saniatigut ataatsimeersuartunut marlunnik inersuaqarpoq, marlunnik ataatsimiittarfeqarluni, neriniartarfeqarluni, sutorniartarfeqarluni imerniartarfeqarlunilu.

Hotel Arctic
World of Greenland

World of Greenland tassaavoq Nunatta Angalatitsiviata Ilulissat Travel A/S-illu akornanni suleqateqatigiinneq. Ingerlatseqatigiiffik Ilulissaniippoq illoqarfimmullu tikeraanut immakkut angallatit qulimiguullillu atorlugit angallassinernik nunakkullu angalaarnernik neqerooruteqartoq.

Tamatuma saniatigut umiarsuit takornariartaatsit ingerlatseqatigiiffimmit kiffartuunneqarput Ilulissanilu unnuisarfik Clacier Lodge Eqi (Eqip Sermiata eqqaaniittoq), Ilimanaq Lodge ukiuuneranilu aamma Igloo Lodge ingerlanneqarlutik.

World Of Greenland