Nuummiit Ilulissanut poorskisiorneq 2024
Ilulissanut nuanningaartumut poorskesioriarit. Avannaani misigisassaasinnaasut misigalugit: Qimusserneq, ilulissat, pisuttuarnerit angalanerillu.
Hotel Arctic peqatigalugu Ilulissani misigisaqarluarfiusumik feeriarnissaq neqeroorutigaarput. Tassani eqqissillutit poorskisiorsinnaavutit imal. ikinngutitit ilagalugit poorskimi nuannersumik ullup qeqqasiorsinnaavutit.
Nuummiit angalanissami uani, iluliarsuit illoqarfiisa pingaarnersaannut Ilulissanut, misigisassat angisuut silatinnguaniittumut timmisartuutissavatsigit. Misigisassat silamiiginnanngillat; akunnittarfimmittaaq immikkuullarissumik inissisimaffilimmik alutornartumillu isikkivilimmik, neriniartarfiani mamartunik nerinissamut periarfissalimmik toqqaaneq, sap.ak. naaneranut sivitsukkamut immikkorluinnaq ittumut aallaaviuvoq.
Taamaammat poorskimi ullut imminut iluarusutsinniarlutit immikkoortikkit, angalanermut tamatumunnga, Nuummi misigisinnaanngisavit ilaannik, soorlu qimussernermik misigisaqarfigisinnaasannik.
Pisussat pingaarnerit!
- Iluliarsuit illoqarfiisa pingaanersaani najugaqarit
- Qimmussernissaq
- Ilulissat akornanni angalagit
- UNESCOp silarsuarmut kinngornussarititaasa ilaat misigiuk
- Avannaani inuuneq malugiuk
Angalanissamut ilaapput
- Nuummiit Ilulissanut uterlugulu angalanissaq
- Tikinnermi aallalernermilu angallanneqarneq
- Paasissutissiinermi ataatsimeeqataaneq
- Unnunni sisamani inimi marluuttarissami unnuineq
- Sisamariarluni ullaakkorsiorneq
- Nerersuaqatigiinnissaq ataaseq
- WIFI akeqanngitsoq
- Angalasunut akitsuutit tapiissutillu
- Nassatassat tunniussassat 20 kilo tigummiassaasinnaasorlu 8 kilo
Immikkut maluginiaqqugassat
Angalanissamut ullussat piffissallu allatigulluunniit allanngortinneqarsinnaanngillat.
Angalermi pilersaarutit
Angalaninni ullut illit nammineq kissaatitit naapertorlugit aaqqissuunnissaannut tamakkiisumik pisinnaatitaavutit. Ullunut pilersaarutaasuni tulliuttumi sammisassat suut ulluni taakkunani atorsinnaanerinut isumassarsiorsinnaavutit. Angalaarnerit tamarmik angalanissamut atatillugu ataatsimoortillugit inniminnerneqarsinnaapput. Angalaarnerni inissaqarnissat qulakkeerniarukku siumoortumik inniminniinissat innersussutigaarput.
Misigisassarsiornissamut neqeroorut
Misigisassarsiornissamut neqerooruterput tassaavoq misigisassarsiornerit nuannarineqarnerpaat ataatsimut pisiarineqarsinnaallutik, ullormullu pilersaarusianut tulluarsagaasarlutik. Innersuutissavatsigit angalanissat inniminnilerneranut atatillugu misisassarsiornissatit ilanngunnissai. Kingusinnerusukkut inniminnissappata sullissinermut akitsuut kr. 200 akiata qaavatigut ilanngunneqassagami aammalu inissaarussinnaasarluni.
- Ilulissat kangerluat, kulturi, issittormiunilu pinngortitarsuaq kusanangaartoq
- Ilulissat illoqarfiani kulturikkut oqaluttuarisaanera tunngavigalugu angalaarneq (Akunnerit marluk)
- Nunaqarfiusimasumut Sermermiunut Ilulissat kangerluata eqqaaniittumut pisunneq (Akunnerit marluk)
- Ilulissat kangerluanni angallammik angalaarneq (Akunnerit marluk affarlu)
- Ilulissani qimusserneq oqorsaatissat kamippaallu ilanngutereerlugit, qimussermut ataatsimut inuit marluk (Akunneq ataaseq affarlu)
Misigisassarsiornissamut neqeroorut akeqarpoq: DKK 2850
Sisamanngornermi illernartumi Nuummiit Ilulissiassaagut, timmisartumiilli Ilulissat eqqaanni immami ilulissat takulernerisigut, ilulissat illoqarfiisa pingaarnersaannut tikilluaqquneqassaatit. Ilulissani mittarfimmiit akunnittarfimmut ingerlanneqassaatit.
Angalanermi matumani angalaarnernik sisamanik saniatigut pisisoqarsinnaavoq. Ullumikkut angalaneq aallarnerlugu, angallassisoqarluni Ilulissat illoqarfianni angalaarnissamut periarfissinneqassaatit. Tassani illoqarfik ilisarissavat angallassisullu illit nammineq misissorsinnaasatit toqqarsinnaavai.
Kulturikkut oqaluttuarisaaneq tunngavigalugu illoqarfimmi angalaarneq (immikkut pisiarineqarsinnaasoq)
Amerlasuut ima oqartarput ”nammineq illoqarfimmi angalaarsinnaavugut”. Aap, tamaaliortoqarluarsinnaavoq; kulturikkulli oqaluttuarisaaneq tunngavigalugu angalaarnermi tamanna itinerusumik sammineqassaaq. Misigisassarsiornerit kalaallit kulturiannik oqaluttuariusaanerannillu paasinninnerunermik, nunatsinni misigisassanut allanut tamanut paasinninnerulersitsisussamik aallarneruk.
Ilulissat 1741- mi tunngavilerneqarpoq, ullumikkullu nunatsinni illoqarfiit annersaasa pingajoraat 4500-it sinnilinnik inulik. Illoqarfimmi angalaarnermi matumani illoqarfiup oqaluttuassartaa, kalaallit kulturiat Qalasersuup killeqarfianit 300 km-inik avannarpasissumi nutaaliaasumik inuuneq, angallassisup oqaluttuarissavai.
Aqqutaani umiarsualivimmi aalisartut, kalaalimineerniarfimmi tuniniaasut takuniassavagut Knud Rasmussenillu illu inunngorfia Zionillu oqaluffia qisummik sanaaq saneqqutissallutigit.
Tallimanngornerq tannaartumi ullaakkorsioreernermi naalagiarnissamut periarfissaqarpoq. Tamatuma kingorna Ilulissat kangerluata eqqaani nunaqarfiusimasumut angalaarnissamut periarfissaqarpoq:
Ilulissat kangerluannut nunaqarfiusimasumullu Sermermiunut angalaarneq (immikkut pisiarineqarsinnaasoq)
Ilulissani ilulissat kusanaqisut nunaqarfiusumisumut Sermermiunut, illoqarfimmiit kujammut kilometerit aappaa affaanik ungasissusilimmiittumut tunuliaqutaapput. Ukiut 4000-it ingerlaneranni inuitkulturit assigiinngitsut tassani najugaqartarsimapput, ullumikkullu tassaniissimanerannut uppernarsaatissarpassuit suli takuneqarsinnaapput. Europamiut takkutinngikkallarmata kalaallit inuunerat ileqquilu pillugit oqaluttuat tusakkit, illukut attakullu takukkit, illillu nammineq assannik nuna qeriuaannartoq malugiuk.
Angalanissanut taakkununnga tunngatillugu amerlasuut aperisarput ”nammineq angallavigisinnaanngilakka?”. “aap, taamaaliorsinnaavutit”. Uagulli misigisartakkagut naapertorlugit nunatsinni siullerpaamik asimi angalanissami angallassisoqarnissaq amerlasuut toqqissinartippaat.
Aammami oqaluttuarisaanermut tunngasunut nammineq naniniarnissaat ajornakusoorsinnasunut tikkuunneqarneq ilaavoq, allanillumi peqateqarluni misigisaqarneq nuannerluinnartuulluni. Pisulluta utimut aallartinnata “Nakkaaviup” eqqaani Ilulissat kangerluannut alianaatsumik isikkivilimmi unillatsiarluta kaffisussaagut/tiitussaagut.
Poorskip arfininngornerani ulloq inuup nammineq sumut atorniarlugu aalajangissavaa. Piumaguit qimusserneq misilissinnaavat.
Nal. ak. marluk qimusserneq (immikkut pisiarineqarsinnaasoq)
Ilulissat kangerluata paava aasami ukiumilu isigisaq alutornarluinnartuuvoq. Qattunersat maniitsut ingerlavissaapput qimmillu ammukajaatigut unittaatitut atortarnerat qamutit tunuiniit saaviniillu misigisinnaassavatit. Qimussit nunatsinnut ilisarnaatit nukittunersaasa ilagaat Inuillu akornanni ukiuni tuusintini atorneqarsimapput. Angallatit amerlanngillat isikkumikkut teknikkikkullu allanngoratik ukiuni taama amerlatigisuni atasut: qimmit nuannaartut anulerlugit qamutinut qisunnut pitutat. Misigisaq nassuiarneqarsinnaanngilaq– misilittassaavoq.
Illoqarfimmi angalaarneq
Ilulissat 4.500 missaanik inullit amerlaqataannillu qimuttunik qimmillit, nunatsinni illoqarfiit annersaasa pingajoraat. Aasami aalisartut ulapputtarput aalisariuteeqqallu umiarsualivimmiit tassungalu uteqattaartuupput. Qamutit taamatuttaaq qimmit aasaanerani qattunersarasaartumi qasuersaarlutik uninngasarput.
Ullumikkut ulloq illit nammineq sumut atussallugu aalajangissavat, periarfissarpassuaqarporlumi. Assersuutigalugu ulloq illoqarfimmi inuunermik misigisaqarnissamut atorsinnaavat, qanga pisunut utilaarlutit katersugaasivik alianaatsoq Knud Rasmussenip inunngorfianiittoq iserlugu oqaluttuarisaanerup suluppalua malugisinnaavat
Aammami kangerlummut isikkivik qatsussassaanngilaq …
Nerersuarneq
Poorskip arfininngornerani, tamannalu akunnittarfiup neriniartarfiani tallimanik immikkoortulimmik nerersuarnermik (imeruersaatit ilanngunnagit) nalliussissavarput. Unnuk nuannissaqaaq.
Poorskip ullua.
Ullumikkut Ilulissat kangerluanni angallammik nuannersumik angalaarnissamut periafissaqassaatit.
Ilulissat akornanni angallammik angalaarneq (immikkut pisiassaq)
Ilulissanut tikeraat tamangajalluinnarmik aamma ilulissat akornanni angallammik angalalluni minnerpaamik ataasiarluni misilinnissaa toqqartarpaat.
Ulloq unnuarlu ilulissat 40 millioner tonsit sinneqartut sermimit iigartartumiit Ilulissat kangerluannut aniasarput. Tamatuma kingunerisaanik iluliarujussuit sanimut tukimullu meterinik untritilinnik arlalinnik angissuseqalersinnaasut 100 meterisullu portutigilersinnaasut pinngortarput.
Ilulissat kangerluata paavani iluliarsuit ikkarlittarput, tassanilu akulloqquallugit angalanissamut periarfissaqarpugut. Pinngortitami misigisaq tupinnaannartoq Ilulissat tikeraarukku misiginngitsoorniaqinagu.
Poorskip aappaani ullaaq aallarnissavarput mamartunik ullaakkorsiorluta. Illoqarfimmiinninni illoqarfimmi naggataamik angalaarsinnaavutit ilisarisimasaqaruilluunniit alakkalaarnissaat angumerisinnaassavat.
Ullut nuannerluinnartut qaangiuppata ualikkut Nuummut utissaagut. Timmisartumiit tamaat qulangerlugu isikkivimmiit tupinnaannartumiit Ilulissat kangerluanniittut iluliarsuit naggataamik takussavatit.
Aallarfissat akillu
Akia, inimi marluuttarissami kr. 9.875-miit.
Inimi kisermaattariami inummut ataatsimut qaavatigut akiliut: 3.020 kr.
Misigisassarsiornerit: 2.850 kr. (meeqqat: 2.580 kr.)
Angalaarnissat aaqqissuussagut Kalaallit Nunaanni illoqarfinnit tamanit aaqqissuunneqarsinnaapput. Allallutit sianerlutilluunniit akinik paasiniaagit.
MALUGINIAGASSAQ: Ajoraluartumik nittartakatsinni kalaallisuumi toqqaannartumik inniminniineq periarfissaanngikkallarpoq. Angalanissaq inniminnerusukkukku, takornarissanut nittartakkatsinnut qallunaatuumut ingerlatinneqassaatit. Tassanngaanniit inniminniisinnaavutit.
Angalaneq normua: 6005
Ullut 5
Angalanissat
Nuummiit aallarnissaq; 28/3-2024 (nal.07.05)
Utimut aallarnissaq: 1/4-2024 (nal. 19.30-21.45)
Paasissutissat naleqquttut
Angalanermi ilaanngillat
Nerisaqarnerit allat
Imeruersaatit/Iggisissat
Angalanermut sillimmasiissut
Nassatassat nassarneqarsinnaasut
Tunniussassat 20 kg tigummiagassallu 8 kg (tigummiat annerpaaffigisinnaasaa: 55 x 40 x 23 cm).
Angallarluttut kaassuartakkamiittullu
Ajoraluartumik angalaneq angallarluttunut kaassuartakkaniittunullu naleqqutinngilaq. Angalaarnerit Nunatta Angalatitsivianit aaqqissuussat ajornassutsimikkut angalasunut angallarluttuunngitsunut naatsorsuussaapput. Kissaataasoq naapertorlugu angalasup pisariaqartitaa eqqarsaatigalugu, angalanerup piukkunnassusaa pillugu paasissutissiinissatsinnut soorunami piareersimavugut. Maluginiaruk nakorsaanermut tunngasutigut siunnersuinissamut piginnaasaqannginnatta, illit angallarluttutut Nunatta Angalatitsivianik oqaloqateqarneq tunngavigalugu angalanissaq una toqqarukku, nammineq akisussaaffigissavat.
Nunagisaq qimannagu Kalaallit Nunaanni sulinngiffeqarneq - staycation
Angalanerinnanngitsunik aammali toqqissisimanermik tuniniaagaqarpugut. Kalaallit Nunaannik immikkut ilisimasaqarpugut, nunalu avannaaniit kujataanut ilisimalluarlugu. Taamaatumillu sullitagut toqqissisimatilluartuarpagut. Aqqutaa tammaat.
Apeqqutissaqarpit? Angalatitsinermut immikkut ilisimasalittatta ilaannut saaffiginnigit.
Angassaguit uagut aqqutigaluta inniminniigit. Angalanissannik pilersaaruit allaffigisigut, periarfissarsiussavatsigit. Aamma 701107-mut sianernissamut tikilluaqquatsigit.