Ilulissani sap. akunnera naajartorlugu

Ulloq 1: Nuummiit Ilulissanut timmisartorneq. Hotel Arctic-ip illoqarfimmi pisuttuartitsiffigisinnaasaanut check-in (saniatigut pisiassaq)

Nunatta sineriaani timmisartorneq nuannersoq sermersuaq qulaallugu imal. akiata qulaaniit isikkivianik isiginnaajutingalutit ilorrisimaarfigisinnaavat. Mikkiartulernermi Ilulissat nueriataassaaq. Illut qalipaatigissut qaqqallu apinikut takuneqaqqaarnissaminnut soorlulusooq imminut unammisut, tikileruillu qilanaartuutissarivat ulluni tulliuttuni aput sikulu aammattaaq nunatsinni illoqarfiit ilaasa kulturiannik ilalimmik angalanerpit ilisarnaatigissagai.

Mittarfimmi bussiinit aaneqassaatit nuannerluinnartumilu inissimasumut akunnittarfimmut sisamanik ullorialikkamut inississaatit. 

Angalaarnissamik ataatsimoortumik pisisimaguit, aallaqqaammut paasissutissiiviusumik ataatsimiititsisoqassaaq, tassanilu ulluni tulliuttuni pisussat tusassavatit. Tamatuma kingorna illoqarfimmi pisuttuaqataassaatit.

Illoqarfimmi pisuttuarneq (angalaarnissamut ataatsimoortumut ilaasoq)

Illoqarfiup oqaluttuassartaa tusassavat assigiinngitsorpassuillu pissanganartut misigalugit. Illoqarfik Ilulissat nunatsinni illoqarfiit annersaasa pingajoraat, nunatsinnilu illoqarfiusut sisamat pingaarnertut isigineqartutut ilaalluni, Nuuk, Qaqortoq Sisimiullu ilagalugit. Ilulissat eqqaat ukiuni 4.500-ini inoqarsimavoq illoqarfittaali 1727-imi tunngavilerneqarpoq 1741-milu niuertup Islandimiup Jacob Severinip niuertoqarfik Jacobshavn tunngavilerpaa, kingusinnerusukkut Jakobshavn-inngorluni (”k”-talik). Illut qangarnitsat amerlasuut takussavatit. Knud Rasmussen issittumi ilisimasassarsiortutut nunarsuarmi tusaamasaasoq illoqarfimmi illorsuarmi maanna kulturikkut oqaluttuarisaanermut katersugaasiviusumi alliartorpoq. Paasisassarsiorluni angalaarnissamut pissanganartumut qilanaarit paasissutissarpassuarnillu ulluni tulliuttuni atorsinnaasannik pissarsillutit.

Ulloq 2: Nammineerneq imaluunniit Sermermiunut, qimminut alakkaalluni imaatigullu ilulissat akornanni angalaarneq (saniatigut pisiassaq)

Ullumikkut nammineerlutit imaluunniit angalaaqataallutit misigisassarsiussaatit.

Angalaarnissamik ataatsimoortumik pisisimaguit, ullumikkut angalaarnissat pingasuupput.

Kangiani nunaqarfikoq Sermermiut (angalaarnissamut ataatsimoortumut ilaasoq)

Ilulissani ilulissat kusanaqisut nunaqarfitoqqamit Sermermiunit, illoqarfiup kujataatungaani 1,5 kilometerinik ungasissusilimmiittumi isikkiviupput. Ukiut 4.000-it ingerlanerini inuit assigiinngitsunik kulturillit nunaqarfimmi najugaqarsimapput, ullumikkullu suli illukunik, najuussimanerinut takussutissanik sinnikoqarpoq, tamaasali takunissaannut qulakkeerisinnaanngilatit, tamanna aputeqarsinnaammat. Europamiut tikinnissaat sioqqullugu kalaallit oqaluttuassartaat ileqquilu tusarnaakkit, illukut isiginnaakkit, aammalu nuna qeriuaannartoq nammineq assatit atorlugit malugiuk. Angalaarnermi sivikitsumi tassani Nakkaavimmi nasiffik, danskisut Kællingekløften-imik taagorneqartoq aqqusaassavarput.

Ilulissani sumiikkaluaruilluunniit, qimmerpassuit tamaaniittut takunngitsoorsinnaanngingajappatit, minnerunngitsumillu tusaasinnaassallugit. Qimmit amerlanersaat qimussimanngikkunik, illoqarfiup avataata tungaani qimmilivissuarniipput.

Qimminik qimuttunik alakkaaneq (angalaarnissamut ataatsimoortumut ilaasoq)

Ilulissat qaammatit arfinillit – arfineq marluk missaanni ukiuusarpoq, tamaanilu ukiuunera “qimuffiuvoq”, aammalu qimmit qimuttut 2.500-t missaanniittut sunngiffimmi inuussutissarsiutigalugulu atorluarneqartarput. Ningittagarsorlutik aalisartut Kangiata Ilulissallu akornanni aalisakkanik assartuussisuupput, tassanilu aamma motoorit nukii inuit assartuutitoqaannut, qimminut qimuttunut ajorsarput. Ullaakkorsioreeruit angalaassaatit, tassalu illoqarfimmi qimiutillip qimmiminik nerukkaanermini ilaserissavaatit, tassanilu qaqutigoortumik qimmit 20-t attuuasinnaassavatit, minnerunngitsumillu nerukkarneqalernerminni qilunnerat tusaasinnaassallugu. Qimmiutillip qamutit, anut iperaatarlu takutissavai, aammalu qimmitut qimuttutut uumaneq pillugu oqaluttuutissallutit. Qimmiutilik isumaqatigeqqaartinnagu qimmit orninniaqinagit.

Aamma imaatigut angalasinnaavutit.

Ilulissat akornisigut angalaarneq (angalaarnissamut ataatsimoortumut ilaasoq)

Ilulissanut tikeraat tamangajammik minnerpaamik ataasiarlutik ilulissat akornisigut angalaarnissartik aalajangiuttarpaat. Ullut unnuallu ingerlaneri tamaasa Ilulissat sermianit iigartartumiit sermit 40 millioner tonsit sinnerlugit Kangianut anillattarput. Tamatuma iluliarujussuit, sanimut tukimullu meterinik untritilinnik arlalinnik angissusillit, immap qaaniit meterit untritillit ataatsit tikillugit portussuseqarlutik tissukartut inernerisarpai. Iluliarujussuit Kangiata anigguanut ikkarlittarput, taakkulu akornanni angalanissamut periarfissaqassaatit. Ilulissanut tikeraarnini pinngortitami misigisassaq imaannaanngitsoq, takunngitsoortariaqanngisat.

Ulloq 3: Nammineerlutit angalaarlutit Ilulissat misigikkit, imaluunniit Ilimanaliaqataagit (saniatigut pisiassaq)

Angalaarnissamik ataatsimoortumik pisisimaguit ullumikkut Ilimanamukassaatit.

Nunaqarfimmut Ilimanamut imaatigut angalaneq (angalaarnissamut ataatsimoortumut ilaasoq)

Kinguaarit ataasiinnaat matuma siornatigut kalaallit innuttaasut amerlanersaat nunaqarfinnguani, sineriak sinerlugu sapanngatut siaruarsimasuni amerlasuuni najugaqarput. Ullumikkut amerlanersaat illoqarfinniipput, kisiannili Ilulissat suli sisamanik uummaarissunik nunaqarfeqarpoq. Taakku Ilimanaq, Kangiata kujatinnguaniittoq ilagaat.

Ilimanaq nunaqarfiuvoq, siornatigut piniartoqarfiusimasoq. Ullumikkut nunaqarfimmi, Kangiata kujatinnguani inissisimasumi nunasiaataagallarnerup nalaani illut kusanartut iluarsaanneqarsimapput, aammalu Ilimanaq Lodge-p il.il. sananeqarnerani takornariaqarneq, pinngortitaq, aalisarneq, kulturikkut kingornutat piujuartitsinerlu asseqanngitsumik kattutaapput. Ilimanaq – annikitsunnguugaluarluni – ullumikkut kalaallit nunaqarfiinik ineriartortitsinermut annertuumik isumassarsiorfiuvoq.

Kangiatigut Ilimanamut, Ilulissat kangianni 15 kilometerit missaannik ungasissusilimmut angalassaagut. Angallassisup nunaqarfimmi takornartissavaatigut, aammalu ilaqutariit pulaassavagut, tassani oqitsunik ullup qeqqasiussaagut aammalu kissartunik kaffisussalluta/tiitussalluta. Tamatuma kingorna angallammut utissaagut, aammalu Ilulissanut aqqut alianaatsoq aqqutigalugu utissalluta.

Angalaneq nal. ak. tallimat missaannik sivisussuseqassaaq, nal. ak. marluk – pingasut missaanni avannamut aallarnissatta tungaanut Ilimanamiissalluta.

Ulloq 4 Nuummut utimut aallarneq

Kangianut isikkiveqarlutit Ilulissanilu iluliarsuit ataqqinarpaluttut naggammik takullugit ullut misigisaqarfioqisut pikkunartullu qaangiussimalersut, angerlamut utissaatit. Neriuppugut angalaarluarsimassasutit, nuannisarnissamut eqqissisimaarnissamullu piffissaqarluarlutit.

Timmisartumiit naggammik iluliarsuit Ilulissallu eqqaa kusanangaaqisumik takusaqassaatit